Aalajangiinermik oqartarneq

1. Aalajangiineq sunaana?

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat sulianut oqartussaasup aalajangiiffigisimasaanut aalajangiiffiginiagaanulluunniit aallaavittut atuupput. Tassa ilaatigut imaappoq suliami aalajangiiffigineqartumi/aalajangiiffigineqartussami illua’tungiusoq suliami illua’tungiusutut suliami allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaasoq aamma suliami illua’tungiusutut isummaminik tusarniaavigineqarsinnaatitaasoq (immikkoortut 7 aamma 8 takukkit), aalajangiinermullu namminermut atatillugu arlalinnik piumasaqaateqartoqartoq, soorlu tunngavilersuisoqarnissaanik piumasaqaat (immikkoortoq 4 takuuk) aamma naammagittaalliornissamut periarfissaq pillugu ilitsersuisoqarnissaanik piumasaqaat (im-mikkoortoq 9, imm. 4 takuuk) eqqarsaatigalugit.

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiineq ingerlatsinermi iliuutsimik taaneqartarpoq, tassa imaappoq oqartussaasup suliami suup eqqortuuneranik  eqqortuusussaaneranilluunniit oqaatiginninnera.

Ulluinnarni sulinermi iliuutsip qaqugukkut aalajangiinerunera qaqugukkullu ingerlatsinermik suliaqarniuviunera nalornissutigineqalersinnaasarpoq. Ingerlatsinermik suliaqarnivik tassaasinnaavoq meeqqanik paarsineq, paaqqutarinniffinnik ingerlatsineq, eqqiaaneq kantinanillu ingerlatsineq. Ingerlatsinermik suliaqarnivik, isumaqatigiissuteqartarnermut tunngasut suliallu ingerlaarnerani aalajangernerit suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi aalajangiinermik oqartarnertut aalajangiinerunngillat.

Ingerlatsinermik inatsiseqartitsineq tunngavigalugu aalajangiinerit qaqugukkut pineqartarnerannut qaqugukkullu taakku pineqannginnerannut assersuutit assigiinngitsut tulliuttuni taaneqarput. Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiineq siulliullugu allaaserineqarpoq. Tulliullugulu aalajangiinermik oqartarnerup aamma ingerlatsinermik suliaqarnivimmik taaneqartartup, isumaqatigiissuteqartarnermut tunngasut il.il. aamma suliap piareersarneqarneranut atatillugu aalajangernerit akornanni killissaliunneqartut allaaserineqarput.


2. Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat sulianut oqartussaasup aalajangiiffigisimasaanut aalajangiiffiginiagaanullu atuupput.

Aalajangiineq makkuninnga ilisarnaateqarajuttussaavoq:

  • Pisortat pillugit inatsiseqartitsinermi malittarisassat suut tunngavigalugit aalajangiisoqartoq oqaatiginninnermigut
  • suup eqqortuusussaaneranik eqqortuuneranilluunniit aalajangiinerunermigut aamma
  • tigusisussanut avataaneersunut, soorlu innuttaasunut suliffeqarfinnullu, sammititaanermigut.

Aalajangiineq pineqarnersoq naliliiniarnermi iliuuserineqartoq pineqartoq suliamik inaarsaasuunersoq imaluunniit suliap inaarsarneqarnerata tungaanut alloriarneruinnarnersoq naliliineq ilaavoq.

Nalornisoqartillugu aalajangerneq qanoq akuliuffiutiginersoq innuttaasullu suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaaffeqarnissani sutigut pisariaqartinneraa oqartussaasup isumaliutersuutigisariaqarpaa.

Oqartussaasup iliuusaa aalajangiinermik (afgørelse), aalajangernermik (beslutning), aalajangiinermik (kendelse) assigisaanilluunniit imaluunniit oqaatsimik taassuma imarisaanik nassuiaasumik, soorlu akuersissummik (tilladelse), akuersissummik (bevilling), immikkut akuersissummik, akiliisitsiniarnermik, inerteqqummik peqqusissummilluunniit taaneqarnersoq apeqqutaanngilaq.

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisip qitiusumik atuuffia tassaavoq aalajangiinerit oqartussaasumit suliarineqarnerannut atatillugu sulianik allaffissornikkut suliarinninneq.

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisip atuuffiata avataaniipput pingaartumik ingerlatsinermik suliaqarnivimmik taaneqartartut, soorlu napparsimasunik katsorsaaneq allatigullu sullissanik sullissineq, atuartitsineq ilitsersuinerlu.

Oqartussaasup suliamik suliarinninnermut atatillugu imaluunniit suliap qanoq ingerlanissaanik aalajangiineri suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aamma aalajangiinerugajunngillat, tassami pisumi pineqartumi suup  eqqortuuneranik eqqortuusussaaneranilluunniit aalajangersaasuunnginnamik. Tassani ass. ilaapput suliaq suliarilerniarlugu aalajangerneq imaluunniit suliap oqartussaasumit allamit aalajangiivigineqarnissaa siunertaralugu oqartussaasumut allamut ingerlatitseqqilluni nassiunneqarnissaanik aalajangerneq. Immikkoortumi matumani imm. 5.1 takuuk.

Oqartussaasup saaffiginnissutinik kukkusumut nassiunneqarsimasunik ingerlatitseqqilluni nassiussinissamut pisussaaffeqarnerata sukumiinerusumik allaaserineqarnera eqqarsaatigalugu oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortumi 9-mi imm. 5 innersuussutigineqarpoq.

Suliap aalajangiivigineqarnerani atugassamik oqartussaasup oqartussaasumut allamut inassuteqaataa oqaaseqaataaluunniit suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiinerugajuttussaanngilaq. Tamanna atuuttarpoq inassuteqaat oqaaseqaalluunniit oqartussaasumik tigusisumik inatsit tunngavigalugu qilersuisuunersoq apeqqutaatinnagu. Inassuteqaatit oqaaseqaatilluunniit taamaattut imarisaat oqartussaasup tigusisup suliaataani ilaalissapput taamalu suliami tassani paasissutissatut allatulli suliassat suliarineqartarnerat pillu-gu inatsit tunngavigalugu allagaatinik paasissutissiinermi, suliami illua’tungiusup isumaanik tusarniaanermi il.il. pineqartunut aallaavittut ilaalissallutik.

Isumaqatigiissuteqarnermi allatigullu inuit ataasiakkaat pillugit inatsiseqartitsineq tunngavigalugu iliuuseqarnerni sulianik suliarinninnerit aamma inatsisip atuuffiata avataaniipput. Immikkoortumi matumani imm. 4 takuuk.

Suliami soraarsitsinermut tunngasumi suliaq suliareqqinniarnagu kommuni aalajangerpoq. Ombudsmandip tamatumunnga atatillugu oqaatigaa suliaq suliareq-qinneqassanersoq aalajangerneq immini suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiinerusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1998-32.2)

Ombudsmandip oqaatigaa pensionisiat tunngaviusumik aningaasartaasa amerlassusiat pillugu aalajangiineq kiisalu inummut tapit ingerlaavartumik tunniunneqartassanersut aalajangiineq tassaasut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi aalajangiinermik oqartarnertut aalajangiinerit. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1998-04.01)

Sulisoq peersinneqassasoq oqartussaasup qulliunerusup inassuteqaateqarnermigut peersitsisoqarnissaanik ilumut aalajangiisimaneranik oqartoqarneranut tunngasumi Ombudsmandip oqartussasoq qulliunerusoq taanna isumaqatiginngilaa. Oqartussaasup inassuteqaataa aalajangiinerunngilaq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2014-5.4)

Suliffeqarfiup igaffeqarfiata atortuisalu aaqqissuunneqarnerat eqqarsaatigalugu oqartussaasup peqqusissutai arlallit suliffeqarfiup naammagittaalliuutigai. Ombudsmandi naliliivoq peqqusissutit taakku suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiinerusut, taamaattumillu suliffeqarfiup pisortaata aalajangiinermut atatillugu tunngavilersuummik naammagittaalliornissamullu periarfissaq pillugu ilitsersuummik tigusaqarsimannginnera ajuusaarnartuusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2001-04.6)

Aalajangiinerit pillugit sukumiinerusumik allaaserisaq Ombudsmandip 2019-imi ukiumoortumik nalunaarutaani immikkoortumi 2.1-imi atuarneqarsinnaavoq. “Aalajangiinerup aviisimi ilanngunneqarnera naammanngilaq – innuttaasut toqqartumik nalunaarfigineqartussaapput.”


3. Ingerlatsinermik suliaqarnivik


3.1. Ingerlatsinermik suliaqarnivik sunaana?

Ingerlatsinermik suliaqarnivik suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisit atuuffiata avataaniippoq, tassanimi innuttaasut eqqarsaatigalugit qilersuisuusumik aalajangiinerit pineqanngimmata. Ingerlatsinermik suliaqarnivik tassaasinnaavoq napparsimasunik katsorsaaneq sullitanilluunniit allatigut sullissineq, atuartitsineq ilitsersuinerlu.

Ingerlatsinermik suliaqarnivimmut assersuutit allat tassaasinnaapput meeqqanik paarsineq, paaqqutarinniffinnik ingerlatsineq, eqqiaaneq kantinamillu ingerlatsineq. Paarsinerup qanoq ingerlanneqarnissaanik, qanoq katsorsaasoqarnissaanik imaluunniit soorlu paaqqutarinninnermut atatillugu pissutsit sulinermut tunngasut (soorlu napparsimasup inimi sorlermi innanganissaa) pillugit aalajangernerit inatsit tunngavigalugu aallaavittut aalajangiinerunngillat. Aalajangernerit taamaattut tassaapput aalajangernerit ingerlatsinermik suliaqarniviup ilaatut ilaasut.

Aalajangiinerit ingerlatsinermillu suliaqarniviup erseqqinnerusumik assigiinngissutaat ilaanneeriarlutik takujuminaassinnaasarput. Oqartussaasup ingerlatsinermik suliaqarnivimmut atatillugu amerlasoorpassuariarluni allaffissornikkut aalajangertarnera tamatumunnga pissutaavoq.

Aalajangernerit taamaattut amerlanersaat suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiinertut isigineqarneq ajorput.

Aalajangernerit annertunerusutigut inatsiseqartitsineq tunngavigalugu aalajangiinertut ittut pisortallu pillugit inatsiseqartitsinermi malittarisassat tunngavigalugit aalajangiinerusut innuttaasullu inatsiseqartitsinikkut inissisimaneranik aalajangersaasuusut aalajangiinerupput. Pingaartumik inuk pisartakkanik pisartagaqarsinnaatitaanersoq aalajangernerit. Soorlu ulluunerani paaqqinniffimmiittartussatut imaluunniit paaqqutarinniffimmi najugaqartussatut tigusisoqarnissaanik aalajangerneq aalajangiineruvoq.

Innuttaasup naammagittaalliuutaa oqartussaasup kiffartuussinerisa suliassaqarfimmi tassani inatsimmi piumasaqaatinik eqqortitsisuunnginnerarlugit oqartussaasup akippagu tassani suliat aalajangiiffigineqartut pineqarajuttarput. Oqartussaasup pisumi tassani suup eqqortuuneranik eqqortuusussaaneranilluunniit aalajangiisussaanera tamatumunnga pissutaavoq.

Suliami innaallagissamik atuinermut uuttuutip kukkusumik uuttuisimasutut isigisani pillugu oqartussaasup aalajangiinera innuttaasup Ombudsmandimut saaffiginnissutigaa. Ombudsmandi naliliivoq innaallagissamik atuinermut uuttuutinik atuaaneq akiligassiissutinillu allattuineq tassaasut ingerlatsinermik suliaqarniviit.

Ingerlatsinermilli suliaqarniviit pillugit naammagittaalliuutit aalajangiineruppput, tassuuna aalajangersarneqarpat innuttaasoq pisortat pillugit inatsiseqartitsinermi malittarisassat tunngavigalugit inatsiseqartitsinikkut piumasaqaateqarsinnaatitaanersoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1999-04.6)


3.2. Innuttaasunik ilitsersuineq

Oqartussaasup ilitsersuinera tassaagajuttartussaavoq suliassaqarfimmi pineqartumi malittarisassat imaluunniit soorlu innuttaasup kissaatigisaasa akuersaarnissaannut imaluunniit arlaatigut ikiorsiissutinik qinnuteqarnissamut sunik periarfissaqarnera pillugit paasissutissiineq siunnersuinerluunniit. Ilitsersuineq taamaattoq aallaavittut tassaanavianngilaq aalajangiineq.


3.3. Oqaaseqaatit qilersuisuunngitsut, akissutit siumullu ilisimatitsissutit qilersuisuusut

Oqartussaasup innuttaasunik ilitsersuisarnera tassaavoq ingerlatsinermik suliaqarnivimmik taaneqartartoq, taamalu suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi pineqartunut ilaanani. Immikkoortumi matumani imm. 3.1 aamma 3.2 takukkit.

Oqartussaasoq taamaallaat suliami pissusiviusunik nassuiaappat imaluunniit oqaaseqaammi qilersuisuunngitsumi inatsiseqartitsinikkut naliliippat tamanna aamma aalajangiineruneq ajorpoq.

Oqartussaasup ilitsersuisussaatitaanera ima annertutiginngilaq oqartussaasoq sulianngorumaartussami suliamiluunniit ingerlasumi qanoq aalajangiisoqarnissaanik naatsorsuutigisamik siumut nalinginnaasumik ilisimatitsissuteqartassalluni. Tamanna oqartussaasup eqqumaffigisariaqarpaa, paasissutissallu oqartussaasup pissarsiarisimasani aallaavigalugit ilitsersuinerup pineqarnera innuttaasumut erseqqissartariaqarlugu. Taamaaliornikkut oqartussaasoq aalajangiisimasoq innuttaasup kukkulluni isumaqalinnginnissaa oqartussaasup qulakkiissavaa.


4. Isumaqatigiissuteqarnernut tunngasut inuillu ataasiakkaat pillugit inatsiseqartitsineq tunngavigalugu iliuutsit allat


4.1. Suliat atorfinitsitsinernut tunngasut

Pisortani atorfeqartitaasutut atorfinitsitsinerit atorfimmilu qaffatsitsinerit pillugit suliat aalajangiinertut aallaavittut isigineqartarput.

Atorfinikkumasumik itigartitsineq aamma aalajangiineruvoq. Tamatuma ilaatigut manna nassataraa, tassalu qinnuteqartoq itigartitsisoqanginnerani soorlu pinerluuteqarsimasunik nalunaarsuiffimmi paasissutissanut innersuussut imaluunniit imigassamik atornerluineq pasitsaanneqarsimappat suliami illua’tungiusutut tusarniaavigineqassasoq, oqartussaasup itigartitsissuteqannginnerani. Ugeskrift for Retsvæsenimi eqqartuussummut 2011.2343 H-mut tunngasoq assersuutitut takuuk.

Pisortani oqartussaasup atorfeqartitaasumik soraarsitsinera aalajangiineruvoq. Tamanna piffissami misiliiffiusumi soraarsitsinernut peersitsinernullu kiisalu atorfinnik atorunnaarsitsinernut aamma atuuppoq.

Soraarnerilli pillugit isumaqatigiissutit isumaqatigiissuteqartarneq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu iliuusaapput, aalajangiinerunatillu. Tamakkiisumik akissarsiaqarluni suliunnaarallartitsisoqarnissaanik aalajangerneq aamma aalajangiinerunngilaq.

Atorfinnik allanngortitsinerit sulisup nammanneqarsinnaasaanik taaneqartartup (tassa imaappoq tjenestemandinik isumaqatigiissullu (overenskomst) tunngavigalugu atorfeqartitaasunik nuttartitsinermi killissarititaasup) avataaniittut aalajangiinerupput.  Nuttartitsinermi killissarititaasup iluani atorfimmik allanngortitsineq aalajangiinerugajunngilaq. Ugeskrift for Retsvæsenimi eqqartuussummut 2008.636 H-mut tunngasoq takuuk.

Suliap qanorpiaq ingerlanneqarnissaa pillugu naalakkiutit aallaavittut aalajangiinerunngillat. Tamanna aamma suliassanik aalajangerssaneq pigaartuusarnerlu, feriat ullullu sulinngiffiit allat, ilinniaqqitsitsinerni peqataanerit qaangiuttooqqusinerillu pillugit aaqqissuussinernut aamma atuuppoq. Sulisup sulineranik pisortaasup pisortatigoortuunngitsumik isornartorsiuinera aamma soorlu pineqartup suliaminik peqqissaarnerunissaanik piumasaqaateqarnera aamma aalajangiinerunngillat.

Sulinermulli atatillugu pineqaatissiissutitut qisuariaatit, soorlu mianersoqqussutit naalasseriitsuliornerlu pissutigalugu pineqaatissiinerit allat, aalajangiinerupput. Tamanna atuuppoq pineqaatissiissutitut qisuariaatit taamaattut mianersoqqussutinik taaguutinilluunniit allanik taaneqarnerat apeqqutaatinnagu.

Ombudsmandip oqaatigaa atorfinitsitsisoqarnissaanik soraarsitsisoqarnissaanillu, matumani peersitsineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, aalajangernerit aalajangiinerusut. Tamaattumik Ombudsmandip ilassutitut oqaatigaa suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi ilaatigut suliami illua’tungiusup isumaanik tusarniaasarneq aamma tunngavilersuisarneq pillugit malittarisassat oqartussaasup malittussaagai. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1999-32.5)

Ombudsmandi imatut oqaaseqaateqarpoq: “Pisortani atorfeqartitamik mianersoqqusineq, pineqartup sulinerminik ingerlatsinerani pissutsit isorisariaqartut ingerlaannassappata soraarsitsinermik imaluunniit atorfimmi naalasseriitsuliornernut pineqaatissii­nernik allanik nassataqarsinnaasoq, suliassat suliarineqartarnerat pil­lugu inatsit naapertorlugu aalajangiineruvoq, tassami mianersoqqusi­nermi sulisup inatsisit naapertorlugit inissisimanerata tamatuma ki­ngorna atorfimmi naalasseriitsuliornernut pineqaatissiinertigut, [...], aalajangersarneqarnissaa siunertarineqarmat.” (Ombudsmandip oqaaseqataa 1999-32.1)


4.2. Aningaasatigut piumasaqaatit pillugit aalajangiinerit

Oqartussaasup innuttaasoq aningaasanik pisassaqarfiusoq pisortat pillugit inatsiseqartitsinermi malittarisassat tunngavigalugit akiliissasoq piumasaqaateqarnera aalajangiineruvoq. Oqartussaasulli innuttaasoq aningaasanik pisassaqarfiusoq pisortat inuit ataasiakkaat pillugit inatsiseqartitsinermi malittarisassat tunngavigalugit akiliissasoq piumasaqaateqarnera aalajangiinerunngilaq.

Taamaalilluni akissarsianit pinngitsaaliilluni akiliisitsiniartarneq pillugu inatsit tunngavigalugu unerartitsineq suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi aalajangiinermik oqartarnertut aalajangiineruvoq. Tamatuma pissuteqataa pisortat soorlu ilinniagaqarnersiutinut akiitsut isumakkeerneqarnissaannik aalajangiinerinut atuuppoq.

Pisassarisanulli inatsiseqartitsinikkut tunngavigisaq inuit ataasiakkaat pillugit inatsiseqartitsinermiippat aalajangiineq suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi pineqartunut ilaassanngilaq.

Innuttaasoq “suliamik suliarinninnermi suusupaginninneq” pissutigalugu 40.000 kr.-nik taarsiiffigineqarnissaminik itigartinneqarami naammagittaalliorpoq. Ombudsmandip oqaatigaa oqartussaasup inuit ataasiakkaat pillugit inatsiseqartitsineq tunngavigalugu taarsiissuteqarnissamut akisussaaffeqarnerluni aalajangiinera aalajangiinerunngitsoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1998-32.4)

Ombudsmandip oqaatigaa akissarsiat utertillugit akilerneqarnissaat piumasaqaatigineqassasoq oqarneq aalajangiinerusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2002-20.5)

Ombudsmandip oqaatigaa akileraartarnermi oqartussaasup akissarsianit unerartitsiniarluni aalajangernera aalajangiinerusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2000-04.5)


5. Suliap piareersarneqarneranut ilaatillugu aalajangernerit


5.1. Suliap piareersarneqarneranut ilaatillugu aalajangernerit suuppat?

Suliap piareersarneqarneranut namminermut suliamillu suliarinninnerup piareersarneqarneranut ilaatillugu aalajangertoqartarpoq, suliap piareersarneranut ilaatillugu aalajangernernik taaneqartartunik (procesledende beslutninger). Tamatumunnga assersuutit imm. 5.2-mi takukkit. Aalajangiinerit taamaattut suup eqqortuunera eqqortuusussaaneraluunniit aalajangersarneq ajorpaat. Aalajangernerit taamaattut aalajangiinerunngillat.

Aalajangiineq imaluunniit suliap piareersarneqarneranut namminermut suliamillu suliarinninnerup piareersarneqarneranut ilaatillugu aalajangerneq pineqarnersoq naliliiniarnermi pingaartumik aalajangernerup immini suliaq inaarsarneraa oqartussaasup pingaartillugu isiginiartariaqarpaa.


5.2. Oqartussaasup suliamik suliarinnittarnera, ingerlatitseqqilluni nassiussisarnera, suliap suliarineqarnissaanik itigartitsissutiginnittarnera il.il.

Suliaq suliarineqalissasoq oqartussaasup aalajangernera aalajangiivinnerunngilaq, sulialli piareersarneqarneranut namminermut suliamillu suliarinninnerup piareersarneqarneranut ilaatillugu aalajangernertut taaneqartarluni.

Oqartussaasoq suliamik oqartussaasumut eqqortumut suliami aalajangiisoqarnissaa siunertaralugu ingerlatitseqqilluni nassiussiniarluni suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 2 tunngavigalugu aalajangernera aamma aalajangiivinnerunngilaq. Oqartussaasup politiinut nalunaarutiginninnermik tunniussinera tamatuma pissuseqataanik aalajangiinerunngilaq, tassaallunili suliap piareersarneqarneranut namminermut suliamillu suliarinninnerup piareersarneqarneranut ilaatillugu aalajangernermik taaneqartartoq.

Oqartussaasulli suliap suliarineqarnissaanik itigartitsissutiginninnera aalajangiineruvoq. Suliap suliareqqilerneqarnissaanik innuttaasup qinnutigisaata oqartussaasumit itigartinneqarnera aamma aalajangiineruvoq.

Qinnuteqaat naammagittaalliuulluunniit suliap suliarineqarnerata unitsikkallarneqarneranik sunniuteqassasoq oqartussaasup aalajangernera aamma aalajangiineruvoq.

Naammagittaalliuutit amerlanersaat suliap suliarineqarnerata unitsikkallarneqarneranik sunniuteqarneq ajorput. Tassa imaappoq naammagittaalliortup aalajangiineq pisimasoq naammagittaalliuutip suliarineqareernissaata allatullu aalajangiivigineqassaguni aalajangiivigineqareernissaata tungaanut aallaavigisariaqaraa.

Naammagittaalliuut suliap suliarineqarnerata unitsikkallarneqarneranik sunniuteqarpat oqartussaasup suliami aalajangiisimasup aalajangiineq oqartussaasup naammagittaalliorfiusup aalajangiinissaata tungaanut piviusunngortissanngilaa.

Sulialli unitsikkallarneqarneranik aalajangerneq aallaavittut pingaarnerpaatut aalajangiinerunngilaq.

Suliami soraarsitsinermut tunngasumi suliaq suliareqqilerniarnagu kommuni aalajangerpoq. Ombudsmandip tamatumunnga atatillugu oqaatigaa suliaq suliareqqilerneqassanersoq aalajangerneq suliami pissuviusunut tunngasuusoq, taamaattumillu immini aalajangiinerusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1998-32.2)

Ombudsmandip oqaatigaa naammagittaalliuut suliap suliarineqarnerata unitsikkallarneqarneranik sunniuteqartinneqassanersoq aalajangerneq aalajangiinerusoq, naammagittaalliorfissatut oqartussaasoqarpat tassunga naammagittaalliuutigineqarsinnaagajuttussaq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2019-4.2)


5.3. Suliami illua’tungiusup pisinnaatitaaffii, suliami allagaatinik paasissutissiisarneq suliamillu suliarinninnermi peqataasinnaassuseqarneq

Innuttaasup suliamik suliarinninnermi suliami illua’tungiusutut sinniisoqarnissamut illersuisoqarnissamulluunnit periarfissaanik itigartitsilluni oqartussaasup aalajangernera aalajangiinerunngilaq.

Suliami illua’tungiusup suliami allagaatinik paasitinneqarnissaanik suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangernerit aamma suliami allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangernerit aalajangiinerupput.

Suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqartoqarnersoq aalajangernerit aalajangiinerugajuttarput. Taamaattorli Ugeskrift for Retsvæsenimi eqqartuussum-mut 2000.2151 Ø-mut tunngasoq takuuk, tassanilu oqaatigineqarpoq aalajangiisartut ilaasortaq suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqanngitsoq aalajangernerat aalajangiinerunngitsoq.


5.4. Suliamik paasissutissartalersuineq

Suliaq paasissutissartalersorniarlugu suliamik suliarinninnermi immikkut iliuuseqarniarnerluni, soorlu suliami illua’tungiusup isumaanik tusarniaaniarluni, aalajangerneq aalajangiinerunngilaq. Tamatuma pissuseqataa paasissutissanik ingerlatsinermi oqartussaasumut allamut ingerlatitseqqilluni tunniussisoqassanersoq aalajangerneq eqqarsaatigalugu aamma atuuppoq. Assersuutitut oqaatigineqar-sinnaavoq oqartussaasup suliami illua’tungiusumik ataatsimeeqateqarumanani paasissutissanilluunniit aalajangersimasunik pissarsiniarumanani aalajangernera aalajangiinerunngitsoq.

Oqartussaasup kissaatigineqartutut suliamik paasissutissartalersuiniannginnerminik suliami illua’tungiusumut pisuni taamaattuni ilisimatitsissuteqartariaqarne-ra ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nassatarisariaqarpaa.


6. Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat malinneqannginnerat sumik kinguneqartarpa?

Oqartussaasoq suliami aalajangiippat suliassallu suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat malissimanngippagit imaassinnaavoq suliami aalajangiineq kukkusuusoq imaluunniit atuussinnaassuseqanngitsoq, suliarlu oqartussaasup suliareqqittariaqaraa.


7. Naatsumik oqaatigalugu

  • Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat sulianut aalajangiiffigineqarsimasunut aalajangiiffigineqartussanulluunniit aallaavittut atuupput.
  • Aalajangiineq tassaavoq pisumi pineqartumi suup eqqortuuneranik eqqortuusussaaneranilluunniit aalajangiiviginninneq. Imm. 2 takuuk.
  • Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiineq makkuninnga ilisarnaateqarajuttussaavoq:
    • Pisortat pillugit inatsiseqartitsinermi malittarisassat suut tunngavigalugit aalajangiisoqartoq oqaatiginninnermigut
    • suup eqqortuuneranik eqqortuusussaaneranilluunniit aalajangiiviginninnerunermigut aamma
    • tigusisussanut avataaneersunut, soorlu innuttaasunut suliffeqarfinnullu, sammititaanermigut. Immikkoortoq 2 takuuk.
  • Oqartussaasup suliami aalajangiinini eqqumaffigisimanngippagu taamalu suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat malissimanngippagit imaassinnaavoq suliami aalajangiineq kukkusuusoq imaluunniit atuussinnaassuseqanngitsoq, suliarlu oqartussaasup suliareqqittariaqaraa. Imm. 6 takuuk


8. Atuakkiatigut tunuliaqutaasut

Qulaani eqqartorneqartut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmik, inatsit taanna pillugu oqaaseqaatinik, aqutsinermi allaffissornikkut maleruaqqusanik, inatsiseqartitsinikkut periaatsinik matumunnga attuumassuteqartumik, Ombudsmandip periaasianik kiisalu inatsisilerinermi atuakkiaasimasunik tunngaveqarput, matumani pingaartumik Niels Fengerip atuakkaani “Forvaltningsloven med kom-mentarer”-mi aappassaanik (2021-mi) naqitertinneqartumi quppernerit 83 tullii-lu, Karsten Revsbechip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret – Sagsbehandling”-imi arfineq pingajussaanik (2019-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 23 tulliilu, Steen Rønsholdtip atuakkiaani “Forvaltningsret – retssikkerhed, proces, sagsbehandling”-imi tallimassaanik (2018-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 95 tul-liilu, Niels Fengerip (aaqqiss.) atuakkiaani “Forvaltningsret”-imi (2018-imeer-sumi) quppernerit 76 tulliilu aamma Sten Bønsingip atuakkiaani “Almindelig forvaltningsret”-imi sisamassaanik (2018-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 83 tulliilu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.