Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiani sulianik suliani allagaatinik paasissutissinneqarumanermut tunngasunik suliarinninnermik nammineerluni misissuiffiginninneq

Naalakkersuisut Siullittaasuata Naalakkersuisoqarfiani sulianik suliani allagaatinik paasitinneqarumanermut tunngasunik nammineerluni misissuiffiginninneq Ombudsmandip 2013-imi septemberimi aallartippaa. Misissuineq taanna sulianik pineqartunik 18-inik Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata piffissami 1. januar 2012-imit 21. oktober 2013 ilanngullugu allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisanik aalajangiivigisimasaanik aallaaveqarluni ingerlanneqarpoq.

Ombudsmandi misissuinini tunngavigalugu isumaqarpoq Naalakkersuisoqarfiup nalunaarsuinermik ilusilersorluagaasumik peqannginnera suliani allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit suliarineqarnerat ilaatigut eqqarsaatigalugu ajornartorsiutaasoq.

Ombudsmandi tamatuma saniatigut isumaqarpoq Naalakkersuisoqarfiup nalunaarsuinermi allattuiffii paasissutissat sorliit suliani ataasiakkaaniinnerannik naammattumik takussutissiisuunngitsut. Ombudsmandi tamatumunnga atatillugu isumaqarpoq Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia pisuni arlalinni allagaatinik/uppernarsaatinik nalunaarsuisarsimanngitsoq,

matumani suliani allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit tiguneqartut ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Ombudsmandi tamatuma saniatigut isumaqarpoq Naalakkersuisoqarfiup allagaatit/uppernarsaatit suliallu pisuni arlalinni pisariaqarneratut pilertortigisumik nalunaarsortarsimanngikkai, matumani sulianik ingerlatsinermi ileqqorissaarneq tunngavigalugu atuuttutut isigisariaqartoq eqqarsaatigalugu inaarsaalluni suliarinnittarneq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

Ombudsmandi tamatuma saniatigut isumaqarpoq Naalakkersuisoqarfik pisuni arlalinni suliani allagaatinik paasissutissiisoqarnissaa eqqarsaatigalugu ullunik qulinik piffissaliussap iluani aalajangiisarsimasoq. Ombudsmandili isumaqarpoq Naalakkersuisoqarfik pisumi ataatsimi ullunik qulinik piffissaliussap malinneqarsinnaannginneranik suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartumut nalunaaruteqarfigisimasamini tamatumunnga suliamut tunngassuteqartumik tunngavilersuisimanngitsoq.

Aammattaaq atorfeqartitaasoq ataaseq suliami imminut tunngasumi allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoqarsimaneranik nalunaarfigineqarsimanngilaq, matumani aalajangiineq pillugu nalunaaruteqarsimannginneq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

Ombudsmandi isumaqarpoq Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia pisut amerlanersaanni suliani allagaatinik paasissutissiisoqarnissaa eqqarsaatigalugu aalajangiinissaminut pisinnaatitaasimasoq.

Naalakkersuisoqarfiup Ombudsmandi kingusinnerusukkut nalunaarfigaa sulianik suliani allagaatinik paasitinneqarumanermut tunngasunik suliarinninnerup arlalitsigut pitsaanerulersinneqarnissaa Naalakkersuisoqarfiup suliniutigisimagaa. Naalakkersuisoqarfiup tamatuma saniatigut nalunaarutigaa nalunaarsuinermik nalinginnaasumik, pingaartumillu sulianik suliani allagaatinik paasitinneqarumanermut tunngasunik, suliarinninneq Naalakkersuisoqarfiup misissorniaraa nukittorsarniaraalu.

Naalakkersuisoqarfiup oqaatigaa sulianik suliarinneriaaseq nalunaarsueriaaserlu nutaat qitiusumik allaffeqarfissuarmi tamarmi 2015-imi atorneqalerniartut, tamatumunngalu atatillugu nalunaarsuinermi pilersaarut nutaaq kiisalu nalunaarsuinermi ataatsimut ingerlatseriaaseq pitsaasoq suliarineqarniartut.

Ingerlatseriaaseq nutaaq taanna ujarlernissamut periarfissanik pitsaanerusunik aammattaaq imaqassaaq (j.nr. 2013-902-0002, oqaaseqaat 4. december 2014-imeersoq).

Suliamik matuminnga aallartitsiniarlunga aalajangerpunga, tassami ilaatigut eqqartuussissuserisup qulaajaanera tusagassiuutinut tunngasunik ataqatigiissaarisartoq aamma inatsisilerinermi pisortaq pillugu sulianik taaneqartunut tunngasoq atuarlugu malugigakku suliani allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatini pineqartuni suliarinninnerni arlalititsigut kukkussuteqartoqartarsimasoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia tamanna tunngavigalugu qinnuigaara suliani allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqarfigineqarsimasuni piffissami 1. januar 2012-imit 21. oktober 2013 ilanngullugu pilersinneqarsimasuni allagaatit tamaasa uannut nassiuteqqullugit, matumani suliani ataasiakkaani nalunaarsuiffiit ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Tamatumunnga atatillugu oqaatigaara suliani allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaateqarfiusuni allagaatit tamakkerlugit tigusimanerikka qularnartutut isigigiga, tak. tulliuttuni immikkoortoq 1.6. Aamma oqaatigaara suliaq ingerlatsinermi oqartussaasumit Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit allaasumit pilersinneqarsimasoq tigusimagiga.

Taamaalillunga suliani allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaateqarfigineqarsimasut Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit tigusanni suliat 18-it immikkoortillugit toqqarpakka. Suliat taakku tulliuttuni sulianik toqqakkanik taasassavakka. Taamaalilluni suliami matumani misissuinera suliat toqqakkat taakku tunngavigalugit ingerlanneqarpoq.

Misissuinera manna Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata suliani allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik ataatsimut suliarinnittarneranut tunngasuuvoq. Ataatsimut suliarinninneq sammivara, taamaattumillu sulianik ataasiakkaanik sukumiinerusumik immikkut misissugassanik toqqaananga.

Namminersorlutik Oqartussat allagaatinik takunnissinnaatitaaneq [paasitinneqarsinnaatitaaneq] pillugu qinnuteqaatinik suliarinnittarneq aalajangiiviginnittarnerlu pillugit nalunaarutaat nr. 15, 1. oktober 2012-imeersoq sukumiinerusumik iserfiginiarnagu aalajangerpunga. Nalunaarutip taassuma Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip Naalakkersuisunut saqqummiunneqartup suliarineqarnera aalajangiivigineqarneralu Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiani pissasoq pisuni immikkut ittuni aalajangiinissaanut periarfissaqalersippaa.

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata nalunaarummik taassuminnga suliami toqqakkanni ataasiinnarmi atuisimanera pissutigalugu nalunaarut taanna tulliuttuni sukumiinerusumik iserfiginngilara.

Suliat toqqakkat misissoreerlugit Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata nalunaarsueriaasia immikkoortumi 1-imi aallunniarlugu aalajangerpunga. Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik suliarinninnerup ingerlanera pillugu malittarisassanik atuinera immikkoortumi 2-mi allaaseraara, matumani paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 2-mi aalajangersakkap sunniutaa ilanngullugu eqqarsaatigalugu, tassuunami aalajangersarneqarmat oqartussaasup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat ullut qulit ingerlaneranni akuersaarsinnaanngikkuniuk itigartissinnaanngikkuniulluunniit suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq tamatuminnga nalunaarfigissagaa. Oqartussaasoq sorleq suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik suliarinninnissamut pisinnaatitaanersoq immikkoortumi 3-mi sukumiinerusumik sammivara.

Oqaatigaara Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata suliani allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik suliarinninnerani tigussaasut pillugit malittarisassanik atuinera, matumani aalajangiinerit eqqortuunersut ilanngullugu eqqarsaatigalugu, sammineruniarnagu aalajangertunga.

Allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit amerlanersaasa akuersaarneqarsimanerat tamatumunnga pissutaavoq.

Oqaaseqaammut missingiut Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianut tusarniaatigalugu allakkatigut 7. oktober 2014-imeersutigut nassiuppara.

Naalakkersuisoqarfik allakkatigut 27. november 2014-imeersutigut akissuteqarpoq. Akissummit tassannga makku ilaatigut erserput:

“(...)

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata oqaaseqaatissatut missingiut misissoreerpaa, taamatuttaarlu immikkut Ombudsmandip allagaateqarfimmut pilersaarutinut allakkanillu toqqorterisarnermut tunngatillugu pissutsinik uparuaasimanera maluginiarsimallugu.

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata 2013-imi ukiakkuuliinnartoq sulianik takunnissinnaatitaanermut Naalakkersuisoqarfiup suliarinnittarneranik pitsanngoriaatissat sulissutigilerpai. Naalakkersuisoqarfiup Ombudsmandip nammineerluni misissuinerminik naammassinninnera Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik suliaqartarnerata immikkullu sulianik takunnissinnaatitaanemik sulianik suliaqartarnerata misissoqqinnissaannut nukittorsarnissaannullu periarfissatsialattut isigaa. Naalakkersuisoqarfiup 2015-ip aallartinnerani qitiusumik allaffeqarfimmi suliat suliarineqartarneranni allagaateqarfimmullu toqqorterneqartarneranni periaasissap nutaap atorneqalerneranut atatillugu tamakku ilanngullugit eqqarsaatiginiarpai.

Tassami 2015-imi upernaap ingerlanerani Qitiusumik Allaffeqarfimmi tamarmi allagaatit toqqorterneqartarnerat pillugu pitsanngorsaatissanik pingasunik suliaqartoqarniarpoq:

Allagaateqarfimmut pilersaarut nutaaq 2008-meersoq aallaavigalugu suliarineqassaaq, maannakkut qanoq issusissaanut pilersaarummut taartaasussaq.
Nalunaarsuisarnermut allakkanillu toqqorterisarnermut ataatsimut pitsaasumik periaasissat suliarineqassapput.

ESDH-mik periaaseq nutaaq atorneqalissaaq ujarlernissamut sulianillu takunnissinnaatitaanermut sulianik suliaqartarnermut malunnaatilimmik pitsaanerusumik periarfissalik allagaatinillu toqqorterneqarsimasunik tamanik taamaallaat imaqanngitsoq kisiannili aammattaaq suliat allassimaffiinik qarasaasiakkullu allakkanik aammattaaq tamanik, taamaalilluni suliat nassaariuminarnerulissallutik.”

Tamatuma kingornatigut imaattunik oqaaseqaateqarpunga:

“1. Nalunaarsuisarneq

1.1. Aallaqqaasiut

Ingerlatsinermi oqartussaasup nalunaarsuisarnerani tunngavii tulliuttuni allaaseraakka. Nalunaarsuisarneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat siunertallu tunngaviat immikkoortumi 1.2.-mi aallaqqaasiutitut allaaseraara. Nalunaarsueriaatsip pitsaaqutitut ilai ataasiakkaat sulianik toqqakkanik misissuininni paasisannut ataneqartillugit paasisakka immikkoortuni tulliuttuni allaaseraakka. Taamaalillunga allagaatit suut nalunaarsuisussaatitaanermi pineqartunut ilaatinneqarnersut immikkoortumi 1.3-mi allaaseraara. Allagaammik nalunaarsorneqartussaatitaasumik tigusaqarnerup nassiussaqarnerullunniit kingorna nalunaarsuinerup qaqugukkut pisariaqarnera kiisalu suliamik nutaamik qaqugukkut pilersitsisoqartariaqarnera immikkoortumi 1.4-mi allaaseraakka. Suliat inaarlugit suliarineqartarnerannik apeqqut immikkoortumi 1.5-imi naatsumik allaaseraara. Oqartussaasup nalunaarsueriaasiata imminni qanoq ilusilersorneqarnissaanik ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi piumasaqaatit immikkoortumi 1.6-imi allaaseraakka. Oqartussaasup suliaataasa qanoq agguataarneqarnissaat/immikkoortiterneqarnissaat immikkoortumi 1.7-imi allaaseraara kiisalu allagaatit normuinik allagaatillu/uppernarsaatillu qulequtaannik atuineq eqqarsaatigalugu ajornartorsiutit aalajangersimasut immikkoortumi 1.8-mi allaaseralugit.

Nalunaarsuisarnermi tunngaviit tulliuttuni allaaserineqarneranni paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit pillugu isumaliutissiissut nr. 1510/2009, Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmut nutaamut (ingerlatsivimmi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmut nr. 606-imut, 12. juni 2013-imeersumut) tunngaviusoq, ilaatigut innersuussutigaara. Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit Kalaallit Nunaannut atuutinngikkaluartoq inatsisip oqaasertai inatsillu pillugu isumaliutissiissut Kalaallit Nunaanni ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup inatsiseqartitsinerullu atuuttup imarisaanik aalajangersaanermut atatillugu pingaaruteqarput.

Kalaallit Nunaanni paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi massakkut atuuttumi immikkoortut pingaarnerit oqaasertaasa Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu siusinnerusukkut inatsisip (ingerlatsinermi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsisip nr. 572-ip, 19. december 1985-imeersup kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartarsimasup) immikkoortuini pingaarnerni oqaasertai assigai. Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi nutaami nalunaarsuisarneq pillugu aalajangersakkat tunngavinnik siusinnerusukkut ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup ilagisaasa inatsisikkut aalajangersarneqarnerannut takussutissaapput. Tunngaviit taakku Kalaallit Nunaanni inatsiseqartitsinermi ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi atuuttuusutut naatsorsuutigisariaqarput.

Folketingip Ombudsmandiata ingerlatsinermi ileqqorissaarneq Kalaallit Nunaanni inatsiseqartitsinermut taamatuttaaq attuumassuteqartut imarisaat pillugit oqaaseqaatai tulliuttuni taamatuttaaq arlaleriarlunga innersuussutigisarpakka.

1.2. Oqartussaasup nalunaarsuisarneranut piumasaqaatinut tunngaviusoq

Ingerlatsinermi oqartussaasup allagaatinik/uppernarsaatinik nalunaarsuisussaatitaanera pillugu ataatsimut inatsisikkut aalajangersaasoqarsimanngilaq, ingerlatsinermili ileqqorissaarnerup piumasaqaatit aalajangersimasut nassatarai.

Nalunaarsuisarnermik apeqqut ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu malittarisassanut qanimut attuumassuteqarpoq. Taamaalillutik nalunaarsueriaaseq sunniuteqarluartoq nalunaarsueriaaserlu pitsaasoq paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi (pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 9-mi, 13. juni 1994-imeersumi kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartarsimasumi) paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu aalajangersakkat aamma suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi (pisortani suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 8-mi, 13. juni 1994-imeersumi kingusinnersukkut allannguuteqartinneqartarsimasumi) kapitali 4-p atorneqarsinnaanerannut tunngaviupput, matumani aamma tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 5, imm. 1, nr. 2-mi kiisalu suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 10, imm. 1, nr. 2-mi ”allakkat sulianut tunngasut journalinut, nalunaarsuiffinnut allattuiffinnullu allanut allattorneqarsimasut”.

Oqartussaasoq suliat allagaatillu/uppernarsaatillu ataasiakkaat pillugit naammattunik takussutissiaateqanngippat tamanna oqartussaasup suliani allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik pineqartunik suliarinninneranut kinguarsaataasinnaavoq, imaluunniit allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip tamakkiisumik akuersaarneqannginneranik nassataqariaannaalluni, allagaatit/uppernarsaatit toqqorneqarsimannginnerat allagaatilluunnit/uppernarsaatilluunniit sumiinnerannut sukumiisumik takussutissaqannginneq pissutigalugu. Oqartussaasup suliaatini naammattumik nalunaarsuisannginneq pissutigalugu tamakkiisumik takussutissaqartinngippagit tamatuma innuttaasoq suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq suliamik allagaatinilluunniit paasiumaneqartunik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 4, imm. 3-mi tunngavigineqartumit sukumiinerujussuarmik allaaserinnittariaqalersissinnaavaa, tassuunami aalajangersarneqarmat paasitinneqarumalluni qinnuteqartup allagaatit/uppernarsaatit suliarluunniit paasisaqarfigerusutani oqaatigiinnassagai.

Oqartussaasup allagaataanik/uppernarsaataataanik nalunaarsuineq suliami illua’tungiusup innuttaasulluunniit allat ingerlatsivimmi sulianik paasitinneqarsinnaatitaanerannik qulakkeerisuunermi saniatigut tamatumunnga peqatigitillugu allanik arlalinnik siunertaqarpoq.

Ingerlatsinermi oqartussaasup allagaataanik/uppernarsaataataanik (pappialanngorlugit qarasaasiakkulluunniit) nalunaarsueriaatsimi sukumiisumik ingerlaavartumillu nalunaarsuinerup sulianik sunniuteqarluartumik suliarinninneq ataatsimut qulakkeerpaa, tassami allagaatit/uppernarsaatit pineqartumut attuumassuteqartut nalunaarsueriaatsimi oqartussaasup sulianik suliarinnittarneranut ilaasut pilertortumik pisariitsumillu suussusersineqarsinnaallutillu nanineqarsinnaasussaammata. Nalunaarsuineq oqartussaasup ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi naligiimmik pinnittarnermik tunngaveqarnermik malinninneranik aamma ikorfartueqataavoq, tassami ilusilersorluagaasumik nalunaarsuinerup oqartussaasup siusinnerusukkut suliaasimasunik assersuutigalugu malittarisassanut taakkuusunut ajornartorsiummulluunniit taannaasumut tunngasunik takussutissaqartilertarmagu, taakkulu kingusinnerusukkut suussusersiniarneqarnerat naneqqinneqarsinnaanerallu pisariillisartarmagu.

Nalunaarsuisarneq uppernarsaasersuinertut aamma takussutissartalersuinertut aammattaaq atuuppoq, tassami ingerlatsinermi qqartussaasup assersuutigalugu allakkat isertut tiguneqarsimanersut allakkallu allanukartut nassiunneqarsimanersut nalunaarsuinermigut uppernarsarsinnaasussaammagu. Taamaalilluni nalunaarsuinerup sunniuteqarluartup suliani ataasiakkaani suliat oqartussaasumi sulisut akornanni ingerlanerat pillugu ilisimatitseqatigiinnermik takussutissaqartitsinermillu aammattaaq qulakkeerisuuvoq, taamaalilluni sulianik suliarinnittut eqqaamannissinnaanerannik pinngitsuuisinnaasoqalersillugu.

Nalunaarsuineq nakkutilliinermi isiginiagassanik aalajangersimasunik isumaginninnermik tamatuma pissuseqataanik atuutsitseqataavoq. Taamaalilluni suliat ataasiakkaat oqartussaasup pilertortumik sukumiisumillu atorneqarsinnaasumik takussutissaqalersissinnaallugit, assersuutigalugulu suliamik suliarinninnerup piffissaliussanik (suliffeqarfimmut avataaniittunulluunniit atuuttunik) aalajangersaasoqarsimappat piffissaliussatut aalajangersagaasup iluaniinneranik nakkutilliinermi atorneqarsinnaalluni.

Kiisalu nalunaarsuineq allagaatinik toqqorterinermi isiginiagassanik isumaginninnermi aamma atuuppoq. Taamaalillutik oqartussaasup nalunaarsuisarnera pillugu piumasaqaatit toqqorterisarneq pillugu inatsimmi (allagaateqarfeqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 22-mi, 30. oktober 1998-imeersumi) ilaatigut aalajangersarneqarsimapput, taamaalilluni pitsaasumik sukumiisumillu nalunaarsueriaaseqarnikkut oqartussaasup suliaataasa tammarsinnaanerat annikillisinneqarsinnaalluni – aamma pingaartumik suliani ataasiakkaani suliarinninneq inaarsarneqarsimagaangat.

Sulianik Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit tigusannik misissuininni Naalakkersuisoqarfiup nalunaarsueriaasia Naalakkersuisoqarfiullu nalunaarsuinermi ileqqui eqqarsaatigalugit ajornartorsiutit aalajangersimasut tulliuttuni allaaserisakka maluginiarpakka.

1.3. Allagaatinik/uppernarsaatinik nalunaarsuisarneq

1.3.1. Malittarisassat

Allagaatit/uppernarsaatit oqartussaasup sulineranut atatillugu sulianik ingerlatsinermi oqartussaasumit allaffissornikkut suliarinninnermut ilaatillugu tiguneqartut pilersinneqartulluunniit tamarmik aallaavittut nalunaarsorneqartussaapput.

Tamanna paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 4, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq, tassanimi aalajangersarneqarmat kialuunniit allagaatinik taamaattunik paasitinneqarnissani piumasaqaatigisinnaagaa, allagaatit pineqartut inatsimmi ilaatitsinnginnissamik §§-ini 2-mi aamma 7-imit 14-imut aalajangersakkat tunngavigalugit ilaatinneqanngitsoorsinnaassanngippata.

Innuttaasut allagaatinik paasitinneqarnissaannut periarfissaq atorneqarnermini isumaqassappat ingerlatsiviup allagaatinik/uppernarsaatinik aalajangersimasunik annertussusilimmik nalunaarsuisussaatitaanera toqqortarinnittussaatitaaneralu atuuttariaqarpoq, taamaalillutik allagaatit/uppernarsaatit taakku suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammut atatillugu kingusinnerusukkut nassaarineqartarsinnaaqqullugit.

Nalunaarsuisussaatitaaneq allagaatinut/uppernarsaatinut suliamut sulialluunniit suliarineqarneranut allatigut pingaaruteqartunut taamaallaat tunngasuusoq isumaliutissiissummi taaneqartumi erseqqissarneqarpoq, tak. quppernerit 871 tulliilu Danmarkimilu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi nutaami massakkut § 15, imm. 1-iusoq. Isumaliutissiissummi oqaatigineqarpoq tamanna suliat aalajangiiffigisassat eqqarsaatigalugit isumaqartoq allagaatit/uppernarsaatit suliap aalajangiivigineqarneranut toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit pingaaruteqartut kisimik nalunaarsuisussaatitaanermi pineqartunut ilaatinneqartut.

Tassani aamma ilaapput allagaatit/uppernarsaatit suliamik suliarinninnermut pingaaruteqartut, soorlu suliap ingerlanera pillugu allagaatit/uppernarsaatit, isumaliutissiissummi oqaatigineqartutut nalunaarsuisussaatitaanermi pineqartunut aamma ilaatinneqartut.

Allagaatit/uppernarsaatit oqartussaasup nassiussimasai tigusimasaaluunniit nalunaarsuisussaatitaanermi pingaartumik ilaatinneqarput, matumani soorlu allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat immini aamma oqartussaasup taanna tunngavigalugu aalajangiinera. Qinnuteqartup qinnuteqaat pineqartoq pillugu oqartussaasumut kingusinnerusukkut saaffiginnissutai oqartussaasoq akissuteqarsimappat oqartussaasup akissutaanik ilaqartillugit suliami nalunaarsorneqarajuttartussaapput. Taakkua saniatigut allagaatit/uppernarsaatit allat suliap aalajangiivigineqarneranut pingaaruteqartutut isigineqartut nalunaarsorneqartussaapput. Taakku tassaasinnaapput allagaatit/uppernarsaatit avataaneersut allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip pineqartup aalajangiiffigineqarnera suliarineqarneraluunniit pillugu suliatigut naliliineri isumaalluunniit.

Allagaatip/uppernarsaatip ilusia suussusialuunniit aalajangiisuunngilaq. Taamaalilluni nalunaarsuisussaatitaaneq allagaatinut/uppernarsaatinut qarasaasiamiittunut pappiaranngortitanullu, avataaneersunut namminerisamillu pigisanut atuuppoq, allagaatit/uppernersaatit pineqartut suliamik suliarinninnermut pingaaruteqartuarallartillugit. Tassa imaappoq soorlu sms-ikkut nalunaarutit nalunaarsuisussaatitaanermi pineqartunut aamma ilaatinneqartut, taakkua imarisaat suliamut pineqartumut imarisaanulluunniit pingaaruteqarpata.

Tamanna ilaatigut isumaliutissiissummi taaneqartumi quppernerni 873-imi tulliinilu Folketingillu Ombudsmandiata 2001-imi ukiumoortumik nalunaarutaani quppernermi 290-imi ilaatigut oqaatigineqarpoq.

Allagaat/uppernarsaat nalunaarsorneqassappat nalunaarsuineq allagaatip/uppernarsaatip tiguneqarnerani tiguneqarnerataluunniit kingornatigut sapinngisamik pilertornerpaamik pisariaqarpoq, immikkoortumi 1.4-mi allaaserineqartutut.

1.3.2. Suliani toqqakkani allagaatinik/uppernarsaatinik nalunaarsuineq

Sulianik tiguneqartunik misissuininni malugaara Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat immini suliamut attuumaasuteqarfigisaanut pisuni arlalinni nalunaarsortarsimanngikkaa.

Tamanna sulianut nr. 2-mut 6-imullu atuuppoq. Tamatuma pissuseqataa suliamut nr. 4-mut aamma 5-imut atuuppoq, tassami taakkua allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatitarpiaat qinnuteqaatit Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit tiguneqarnerannut atatillugu nalunaarsorneqarsimanngimmata. Sulianili taakkunani marlunni qinnuteqaatit Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit akillugit kingusinnerusukkut e-mailikkut akissutaani suliami nalunaarsorneqarsimasuni takuneqarsinnaapput.

Tamatuma pissuseqataanik paasivara avammut allakkat ilaannaat nalunaarsorneqartarsimasut. Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit pillugit aalajangiineri amerlanerpaat e-mailikkut nassiunneqartarsimapput, aalajangiinerili kisimik, e-mailikkut nassiussissutit pinnagit, taamaalillutik suliani pineqartuni nalunaarsorneqartarsimallutik. Tamanna suliani nr. 1-imi, 2-mi, 6-imi, 7-imi, 8-mi, 10-mi 13-imilu atuuppoq. Allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip immini nalunaarsorneqarsimanissaa pingaaruteqar-tuugaluartoq e-maili aalajangiinermik nassiussissut Naalakkersuisoqarfiup aamma nalunaarsortarsimasuuppagu tamanna naleqquttuusimassagaluarpoq, tassami taanna aalajangiinerup ilumut nassiunneqarsimaneranut uppernarsaataammat.

1.4. Piffissaq nalunaarsuiffiusoq sulianillu pilersitsiviusoq

1.4.1. Malittarisassat

Nalunaarsuineq oqaatigineqareersutut allagaat/uppernarsaat nalunaarsorneqartussaatitaasoq tiguneqarniariartoq imaluuniit suliarineqarniariartoq nalunaarsorneqartariaqarpoq. Allakkat tiguneqartut allagaatillu/uppernarsaatillu allat nalunaarsorneqartussaatitaasut tammaaneqarsinnaanerat ingerlaannartumik sukumiisumillu nalunaarsuinerup annikilissittarpaa.

Allagaalli/uppernarsaalli nalunaarsorneqartussaatitaasoq tiguneqarniariartoq, nassiunneqarniariartoq suliarineqarniariartorluunniit nalunaarsorneqarsinnaanngippat nalunaarsuineq qanorluunnit pisoqaraluarpat sapinngisamik pilertornerpaamik pisariaqarpoq.

Folketingip Ombudsmandia oqaaseqaatini arlalinni (soorlu Folketingip Ombudsmandiata 1974-imi ukiumoortumik nalunaarutaani quppernermi 193-imi aamma Folketingip Ombudsmandiata 1993-imi ukiumoortumik nalunaarutaani quppernermi 294-imi) isumaqarpoq ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup manna piumasaqaatitarissagaa, tassalu nalunaarsuineq ullormi allagaatip tiguneqarfiani/nassiunneqarfiani aqaguaniluuniit ajornanngippat pisariaqartoq.

Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissummini oqaatigaa taamatut ataatsimut piffissaliineq ullumikkut sukangavallaartoq, saaffiginnissutit – pingaartumillu e-mailit - oqartussaasut tigusartagaasa amerlassusiat isiginiarlugu. Ullormik ataatsimik piffissaliussamut taarsiullugu manna innersuussutigineqarpoq, tassalu nalunaarsuineq allagaatit/uppernarsaatit pappiarat tiguneqarnermik nassiunneqarnermilluunniit kingornatigut kingusinnerpaamik ullut suliffiusut 3-4 qaangiutinnginneranni nalunaarsorneqartalersillugit, e-mailillu tiguneqarnermik nassiunneqarnermilluunniit kingornatigut kingusinnerpaamik ullut suliffiusut arfineq marluk qaangiutinnginneranni nalunaarsorneqartalersillugit aaqqissuunneqassasoq, aamma tak. Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi nutaami § 15, imm. 2 pillugu oqaaseqaatit.

Nalunaarsuinerli oqaatigineqartutut qanorluunniit pisoqaraluarpat pilertornerpaamik pisassaaq. Nalunaarsuineq piumasaqaatit arlallit isiginiarlugit taamaallaat kinguartinneqarsinnaavoq, matumani suliap innuttaasunut tunngasup pineqannginnera kiisalu kinguartitsinerup allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu malittarisassanik inatsiseqartitsinermilluunniit atuuttumik saneqqutsisuusinnaannginnera ilanngullugit eqqarsaatigalugit, tak. isumaliutissiissummi taaneqartumi qupperneq 864.

Suliamik nutaamik tigusinermi oqartussaasup tigusiniariarluni nalunaarsuiffimmi suliamik pilertornerpaamik pilersitsisariaqarnera tiguneqartumillu pilertornerpaamik nalunaarsuisariaqarnera tamatuma pissuseqataanik atuuppoq.

Allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit tamaasa immikkut sulianik pilersitsivigineqartariaqarput, tamannalu immikkoortumi 1.7-imi uterfigaara. Suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat akuerineqartoq imaluunniit allagaatinik qanoq annertutigisumik paasissutissiisoqarniartoq kimullu paasissutissiisoqarniartoq nalunaarutigineqarpat tamanna pillugu allakkiaq suliamut allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammut tunngasumut tamatumunnga peqatigitillugu ilineqassaaq, tak. John Vogterip atuakkiaani ”Offentlighedsloven med kommentarer”-mi 1998-imi naqitertinneqartumi qupperneq 42.

1.4.2. Piffissaq allagaatinik/uppernarsaatink nalunaarsuiffiusoq sulianillu toqqakkani pilersitsiviusoq

Sulianik misissuininni paasivara pisuni arlalinni allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit ataasiakkaat tiguneqarnerannit sulianik taakkununnga tunngasunik pilersitsinerup tungaanut piffissaq sivisunerusoq ingerlasarsimasoq.

Suliarpassuarni allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat suliami pilersinneqartumi tassani pilersinneqanngivittarsimavoq, immikkoortumi 1.3.2-mi eqqartorneqartutut.

Suliani nr. 1-imi, 7-imi, 10-mi 14-imilu allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip tiguneqarneranit suliap nalunaarsuiffimmi pilersinneqarnerata tungaanut ulluinnaat marluk ingerlasimapput. Suliat nr. 5, 8, 15 aamma 16 Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammik tigusaqarneranit ulluinnaat pingasut qaangiunnerani pilersinneqarsimapput.

Suliaq nr. 12 allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip Naalakkersuisoqarfimmit tiguneqarneranit ulluinnaat arfineq marluk qaangiunnerani pilersinneqarsimavoq. Suliaq nr. 13 allagaatinik paasitineqarumalluni qinnuteqaatip Naalakkersuisoqarfimmit tiguneqarneranit ulluinnaat 17-it qaangiunnerani pilersinneqarsimavoq. Suliaq nr. 6 allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatini marluusuni suliamiittuni siulliup tiguneqarneranit ullut 17-it qaangiunnerani pilersinneqarsimavoq. Suliaq nr. 4 allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip tiguneqarneranit aatsaat ullut 35-t qaangiunneranni pilersinneqarsimavoq - malugalugu Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammut akissuteqarnerata kingornatigut aamma ullut 26-t qaangiunneranni.

Suliaq nr. 2 eqqarsaatigalugu naatsorsuutigaara suliaq Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit allagaatinik takunnissinnaatitaaneq [paasitinneqarsinnaatitaaneq] pillugu qinnuteqaatinik suliarinnittarneq aalajangiiviginnittarnerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 15, 1. oktober 2012-imeersoq tunngavigalugu aalajangiisoqartassasoq aalajangernerup kinguninnguatigut suliaq pilersissimassagaa, aallaqqaasiummi allaaserisattut. Oqaatigaarali pilersitsineq suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip siulliup saqqummiunneqarneranit ukiup affaa aatsaat qaanngiuttoq pilersinneqarsimammat.

Aamma oqaatigaara suliat arlallit ullormi allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip Naalakkersuisoqarfimmit alajangiivigineqarfiini aatsaat pilersinneqartarsimammata. Taamaalilluni tamanna sulianut nr. 1-imut, 5-imut, 6-imut, 7-imut, 12-imut 13-imullu atuuppoq.

1.5. Sulianik inaarsaasarneq

1.5.1. Malittarisassat

Suliat nalunaarsuiffinni inaarlugit suliarineqarnissaat oqartussaasut qulakkiissagaat pisussaaffivimmik ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi massakkut piusoqanngilaq. Sukumiisumilli periaaseqarnissaq naleqquttuusinnaavoq, taamaalillutik suliat ataasiakkaat ullormi oqartussaasup suliamik inaarsaavigisaani inaarsarneqarsimasutut nalunaarsorneqartalersillugit.

Taamaaliornikkut suliat sorliit suli suliarineqarnersut oqartussaasorlu qanoq amerlatigisunik suliaateqartoq takussutissaqalissaaq.

1.5.2. Sulianik toqqakkanik inaarsaalluni suliarinninneq

Sulianik tiguneqartunik misissuininni malugaara Naalakkersuisoqarfiup suliaatiminik nalunaarsuiffimmi inaarsaalluni qaqugukkut suliarinnittarnera assigiinngisitaartorujussuusoq.

Taamaalillutik suliat tiguneqartut arlallit inaarlugit suliarineqarsimanngisaannarput, naak Naalakkersuisoqarfik allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit pineqartunut qangarsuarli akissuteqareersimagaluartoq. Tamanna suliani nr. 1-imi, 2-mi, 6-imi 13-imilu atuuppoq.

Suliaq nr. 12 Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammut akissuteqarnerata kingornatigut ulluinnaat pingasut qaangiunneranni inaarlugu suliarineqarsimavoq. Suliat nr. 15, 16 aamma 18 Naalakkersuisoqarfiup suliani akissuteqarneranit ulluinnaat 13-it qaangiunneranni inaarlugit suliarineqarsimapput. Suliat nr. 4, 7 aamma 10 tulleriinneri malillugit Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinut pineqartunut akissuteqarnerata kingornatigut ulluinnaat 26-t, 23-t aamma 43-t qaangiunneranni inaarlugit suliarineqarsimapput.

1.6. Nalunaarsueriaatsimik aaqqissuussineq

1.6.1. Malittarisassat

Oqartussaasoq pappiaranngorlugit qarasaasiakkulluunniit nalunaarsueriaatsimik atuisinnaavoq. Aalajangiisuusoq tassaavoq nalunaarsueriaatsip sulianik allagaatinillu/uppernarsaatinillu ataasiakkaanik suussusersiffiusinnaalersillugu immikkoortiterisinnaalersillugulu aaqqissuunneqarsimanissaa.

Suliat allagaatillu/uppernarsaatillu ajornanngitsumik suussusersineqarsinnaanerat qulakkeerniarlugu nalunaarsueriaaseq kisitsisit atorlugit tulleriinnilersuineq qulequttallu taaguutaat atorlugit suliarineqarsimasariaqarpoq, suliat imarisaat aallaavigalugit. Allagaatit/uppernarsaatit ataasiakkaat sulianut attavigisaminnut tamatuma pissuseqataanik nalunaarsorneqartariaqarput, allagaatit/uppernarsaatit ataasiakkaat suliap normuata saniatigut qulequttat taaguutillu allaavigalugit suussusersineqarsinnaalersillugit. Allagaatinik/uppernarsaatinik ataasiakkaanik atsersuineq immikkoortumi 1.8-mi uterfigaara.

Nalunaarsueriaatsimi aallaavik aammattaaq tassaasariaqarpoq oqartussaasut nammineertut tamaasa immikkut nalunaarsueriaatsimik pilersitsivigineqarnerat, oqartussaasut allat taakkununnga isersinnaajunnaarsillugit.

1.6.2. Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiani nalunaarsueriaatsimik aaqqissuineq

Malugaara Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia nalunaarsueriaatsimik sulianik normulersuiffiusumik qulequttat tunngavigalugit immikkoortitigaasumik peqanngitsoq. Paasitinneqarpunga Naalakkersuisoqarfiup suliaatai suliat normuinik ingerlaavartumik tulleriinnilersorneqartunik normuliinnarneqartartut, suliat imarisaat apeqqutaatinnagit.

Tassa imaappoq Naalakkersuisoqarfiup sulisuisa nalunaarsuiffiup ujarliutaa atortariaqaraat, qulequtaq aalajangersimasoq pillugu suliat suussusersisinnaajumallugit.

Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisoqarfiup sulisuisa suliat ataasiakkaat oqaatsimik ujarlernermi atorneqartumik imaqarnissaa pinngitsoorsinnaanngilaat. Taamaaliornikkut Naalakkersuisoqarfiup suliat allat pineqartumut attuumassuteqartut oqaatsimik ujarlernermi atorneqartorpiamik imaqanngitsut oqaatsilluunniit taassuma kukkunilimmik allanneqarsimaffii qaangiinnartoorsinnaavai. Taamaalillunga suliamut matumunnga atatillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiani suliat allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinuinnaq tunngasuunngitsut aammali piffissami pineqartumi suliat allat oqaatsip ”allaagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat”-ip ilaaffigisai tamaasa tiguakka.

Nalunaarsueriaaseq ilusilersorluagaasumik ujarlerfissiaq sukumiisoq aallaaviginagu suliarineqarsimappat tamanna oqartussaasup sulisullu ataasiakkaat sulianik malinnaaviginninnerat eqqarsaatigalugu ajornartorsiutissaqalersitsisinnaavoq.

Sulisut suliat ataasiakkaat sumorpiaq tunngasuunerat paasiniarlugu sulianik suliat ataasiakkaarlugit misissuisariaqartarnerat piffissamik sivisuumik atuiffiusinnaavoq. Sulisut suliaq pillugu takussutissaqanngippata sulialluunniit aalajangersimasut naniuminaappata piffissarluunniit sivisooq atorneqartariaqartarpat tamanna suliamik suliarinninnerup pitsaassusianut sunniuteqarsinnaavoq. Nalunaarsueriaatsit ilusilersorluagaanngitsut nalingiimmik pinnittarnermik tunngaveqarnerup malinneqarnera eqqarsaatigalugu taamatuttaaq ajornartorsiutissaqalersitsinnaapput, tassami Naalakkersuisoqarfiup suliani assingusuni siusinnerusukkut aalajangiineri sulisut nassaariuminaatsissinnaammatigit.

Suliat Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit tigusama akornanni suliaq ataaseq malugaara, taannalu oqartussaasumit nammineertumit Naalakkersuisut Siulittasuata Naalakkersuisoqarfianit allaasumit pilersinneqarsimavoq.

1.7. Sulianik immikkoortiterineq

1.7.1. Malittarisassat

Oqartussaasup suliaatiminik nalunaarsuiffimmi qanoq immikkoortiterisarnissaa pillugu malittarisassarpianik piusoqanngilaq. Suliat qanoq iliorluni pitsaanerpaamik immikkoortiterneqarsinnaaneranni oqartussaasut ataasiakkaat suliaataat apeqqutaassapput. Sulialli ataatsimut isigalugit immikkoortiterneqartariaqarput, taamaaliornikkut sukumiisumik paasiuminartumillu suleriaatsit qulakkeersinnaajumallugit.

Allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit eqqarsaatigalugit siusinnerusukkut oqaatigineqartutut manna atuuppoq, tassalu allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit tamaasa immikkut sulianik pilersitsivigineqartariaqartut. Tamannalu pisuni qinnuteqaatip tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit itigartinneqarfigisaani atuuppoq, tak. John Vogterip atuakkiaani siusinnerusukkut taaneqartumi qupperneq 42, sulianili allagaatinik tamakkiisumik paasitinneqarumanerup akuerineqarfigisaani tamanna aamma naleqquttuussaaq.

Qinnuteqaatit tamarmik immikkut sulianik pilersitsivigineqarnerisigut suliani ataasiakkaani susoqarsimanera qinnuteqaatillu ataasiakkaat akineqartarsimanersut malinnaavigiuminarnerulissaaq. Suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni suliami namminermi allagaatinik paasitinneqarnissaq kingusinnerusukkut qinnutigineqarpat qinnuteqaatip taassuma killissalersorneqarnissaa suliamilu kia illua’tungiunerata killissalersorneqarnissaa tamatuma pissuseqataanik ajornannginnerussaaq, suliaq allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammut tunngasoq ataatsimut suliani inissisimanani suliami ataatsimi immikkoorluni inissisimappat.

1.7.2. Sulianik toqqakkanik immikkoortiterineq

Sulianik tiguneqartunik misissuininni malugaara suliat tiguneqartut arlallit allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik inummit ataatsimeersumik qinnuteqartunilluunniit assigiinngitsuneersunik ataasiinnaanngitsunik imaqartut.

Suliaq nr. 2 aalajangiinernik marlunnik imaqarpoq. Aalajangiineq siulleq qinnuteqartumit taannaasumit qinnuteqaatinut arlalinnut Naalakkersuisoqarfinnut assigiinngitsunut nassiunneqarsimasunut tunngasuuvoq. Aalajangiinerit aappaat suliami sulisumut tunngasuni allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammut tunngasuuvoq, qinnuteqaatilli sumut ingerlateqqaarneqarsimanera takuneqarsinnaanani. Allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit imminni suliamiinngillat. Qinnuteqaat siulleq oqarasuaatinik atuinermi akiligassiissutinut, aningaasartuutit pillugit takussutissianut (bilag), sulilluni angalanernik naatsorsuinermut kiisalu qinnuteqaammut ingerlatseqatigiiffimmit tunniunneqarsimasumut tunngasuuvoq. Qinnuteqaatit aappaat suliamut Naalakkersuisoqarfimmi Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit allaasumi sulisumut tunngasumi allagaatinik paasitinneqarumanermut tunngasuuvoq. Suliami tassani allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip akornusersuineq pissutigalugu itigartitsineq pillugu assigiissaartumik akissutip suliarineqarneranut atatillugu Naalakkersuisoqarfiup iluani suliaq katersuiffiusoq aamma pineqarnersoq erseqqarluppoq.

Suliami nr. 6-imi qinnuteqartumit taannaasumit qulequttami taannaasumi allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit marluk pineqarput. Allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit imminni suliamiinngillat, akissutinilli erserpoq qinnuteqaatit e-mailit tulleriinneri malillugit 13. maj 2013-imi aamma 10. juni 2013-imi tiguneqarsimasut.

Suliaq nr. 14-ip tusagassiortut assigiinngitsut arlallit qulequttami taannaasumi allagaatinik paasitinneqarumallutik qinnuteqaataannik imaqarpoq. 1.8. Allagaatit/uppernarsaatit qulequtaat allagaatillu normui

1.8.1. Malittarisassat

Nalunaarsueriaaseq suliani ataasiakkaani paasiuminartuutitsineq eqqarsaatigalugu aaqqissuunneqartariaqarpoq allagaatit/uppernarsaatit ataasiakkaat naleqquttunik qulequtalersorlugit. Allagaatinik/uppernarsaatinik nalunaarsorneqartunik sukumiisunik qulequtsersuinerup oqartussaasoq suliami allagaatit pillugit pitsaanerusumik takussutissaqalersippaa, allagaatillu/uppernarsaatillu ataasiakkaat kingusinnerusukkut suussusersiniarneqarnerat ajornannginnerulersillugu.

Allagaatit/uppernarsaatit qulequtaasa paasiuminartut tamatuma saniatigut allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaateqartut ataasiakkaat suliami pineqartumi nalunaarsuiffik pillugu takussutissiaq aallaavigalugu suliami allagaatit suunerinik paasisaqarluarnerulersissinnaavaa. Suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq suliamik nalunaarsuiffik pillugu takussutissiamik aamma tunineqarsinnaatitaavoq, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 5, imm. 1, nr. 2. Suliap ingerlasimanera nalunaarsuiffik pillugu takussutissiaq aallaavigalugu malinnaavigineqarsinnaasussaavoq, matumani allagaatit sorliit paasissutissiissutigineqarnissaasa itigartitsissutigineqarsimanerat ilanngullugu eqqarsaatigalugu. Taamaattumik allagaatit/uppernarsaatit qulequtaasa allagaatit/uppernarsaatit ataasiakkaat imarisaannik ilumut takutitsisuunerat pingaartuuvoq, taamalu nalunaarsuiffik pillugu takussutissiamik tunineqartoq suliap imarisaata suuneranik paasisaqarnissaanut periarfissillugu.

Naleqquttumik qulequtaliisarnissamik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi nutaami § 15, imm. 3, litra b-mi ullumikkut piumasaqaat Danmarkimi inatsiseqartitsinermi malinneqarpoq. Aalajangersakkami tassani piumasaqaatigineqarpoq nalunaarsueriaaseq aaqqissuunneqassasoq allagaatip/uppernarsaatip nalunaarsorneqartup sumik imaqarnera pillugu allaaserisamik naatsumik imaqalersillugu. Aalajangersagaq taanna pillugu oqaaseqaatinit erserpoq allaaserisaq naatsoq taamaattoq tassaasinnaasoq allagaatip/uppernersaatip taaguutaa (qulequtaa), allagaatilli/uppernarsaatilli suunerpiaanik (soorlu allagaaneranik, allakkiaaneranik il.il.) taguut naammannaviarani.

Suliami allagaatit/uppernarsaatit atsersorneqarnerisa saniatigut suliami allagaatit/uppernarsaatit ataasiakkaat suli paasiuminarnerulersinniarlugit suliani ataasiakkaani allagaatit/uppernarsaatit nalunaarsorneqarnerini taakku normulersorneqarnissaat isumaliutersuutigineqarsinnaavoq. Allagaatit normuinik atuisoqarnissaa ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi piumasaqaataanngilaq, suliami allagaatinik/uppernarsaatinik ataasiakkaanik tulleriinnilersugaasunik normulersuineq suliat ataasiakkaat ingerlasimanerannik paasiuminarnerulersitseqataasinnaavoq sulianilu ataasiakkaani kingullertut qanoq pisoqarsimaneranik pilertortumik takutitsisinnaalluni.

1.8.2. Suliani toqqakkani allagaatit/uppernarsaatit qulequtaannik allagaatillu normuinik atuineq

Suliat ilarpaaluini suliani allagaatit ataasiakkaat sorpianik imaqarnerat paasiuminaakuluppoq. Allagaatit/uppernarsaatit ataasiakkaarlugit eqqornerusunik qulequtsersorneqarnerat – sulianik kingusinnerusukkut suliarinnittussat nalunaarsuiffillu pillugu takussutissiamik tunineqartussat eqqarsaatigalugit – iluaqutaasinnaavoq, taamaaliornikkut suliami allagaatit/uppernarsaatit suunerat nalunaarsuiffik pillugu takussutissiaq aallaavigalugu paasiuminarnerussalluni.

Assersuutitut oqaatigaara Naalakkersuisoqarfiup suliami nr. 1-imi (all. nr. 929463-imi) aalajangiineq ”missingiut”-mik qulequtserlugu nalunaarsorsimagaa. Tamanna eqqortuunngitsumik takutitsivoq, inaarutaasumillu aalajangiinerpiaq imaluunniit missingiut ilumut pineqarnersoq kingusinnerusukkut paasiniaruminaallisillugu. Tamanna immikkut atuuppoq aalajangiineq assammik atsiorneqarsimasoq assilineqarsimanngippat (indscannet) e-mailikkulluunniit nassiunneqarsimappat e-mailikkut nassiussissummut ilanngunneqarsimanngippat.

Taamaattumik inaarutaasumik aalajangiinerit ”missingiut”-mik qulequtserlugit” nalunaarsorneqartariaqanngillat. Suliami nr. 3-mi Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammut e-mailikkut akissutaa ”VS: Allagaatinik paasitinneqarneq, siusinnerusukkut pisortaqatigiit …)”-mik qulequtaqarpoq. E-mailit allat arlallit taassuma assinganik qulequtaqarmata Naalakkersuisoqarfiup e-mailimik taassuminnga soorlu ”Allagaatinik paasitineqarumalluni qinnuteqaammut akissut”-mik qulequtsiinera paasiuminarnerusimassagaluarpoq.

Suliat tiguneqartut eqqarsaatigalugit ataatsimut atuuppoq allagaatinik normulersuineq tamatigut atorneqartarsimanngitsoq. Allagaatinik normulersuineq suliani nr. 1-imi, 4,-mi, 5-imi, 7-imi, 8-mi, 10-mi, 11-mi, 12-imi 14-imilu atorneqarsimanngilaq. Oqaatigaarali suliaq nr. 4 aamma 5 allagaammik ataasiinnarmik imaqarmata.

Suliani nr. 2-mi, 6-imi, 13-imi, 15-imi, 16-imi, 17-imi 18-imilu allagaatip normua ataasiinnaq atorneqartarsimavoq (pisuni tamani aalajangiineq pillugu allagaammi).

2. Allagaatinik paasissutissiineq

2.1. Aallaqqaasiut

Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi allagaatinik paasissutissiisarneq pillugu malittarisassatigut ilaatigut ingerlatsinerup paasiuminartuunera taassuminngalu nakkutilliinissamut periarfissaq qulakkeerpai. Tamanna inuiaqatigiit tamat oqartussaaqataanerat atorlugu aqunneqartut ingerlalluarsinnaanerannut pingaartuuvoq.

Allagaatinik paasissutissiisarneq pillugu malittarisassat nalinginnaasut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmiillutillu suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmipput. Siusinnerusukkut oqaatigineqartutut allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammik suliarinninnerup ingerlasarnera pillugu malittarisassat samminiarlugit aalajangerpunga.

Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi aamma suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi aalajangersakkat allagaatinik paasissutissiisarnerup annertussusianut tunngasut sukumiinerusumik samminianngilakka. Apeqqutip taassuma allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammik itigartitsinermut atatillugu sammissallugu naleqqunnerpaanera tamatumunnga pissutaavoq. Suliat toqqarneqartut amerlanerpaartaanni allagaatinik paasitinneqarumallutik qinnuteqartut tamakkiisumik paasitinneqarnissaminnut akuerineqartarsimapput. Annertunerusumik paasissutissiisarnissaq pillugu apeqqut aamma tamanna pissutigalugu misissunngilara, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 4, imm. 1.

Misissuininni allagaatinik paasissutissiinerup ingerlanneqarnerata ilusiata sukumiinerusumik iserfiginissaa pisariaqanngitsutut isigisimavara, matumani allagaatinik paasissutissiinermi akiliuteqartitsisoqarsimappat akiliuteqartitsineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, tassami tamanna Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik suliarinninnerani ajornartorsiutissaqartitsisarsimagunanngimmat.

Ataatsimut malittarisassat allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaanermut atuuttut immikkoortumi 2.2-mi aallaqqaasiutitut naatsumik allaaseraakka. Allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit suliarineqartarnerat pillugu malittarisassat immikkoortumi 2.3-mi allaaseraakka, matumani suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit qanoq pilertortigisumik akineqartarnissaat kiisalu oqartussaasoq pilertornerpaamik aalajangiisinnaanngippat nalunaaruteqartussaatitaaneq ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Naalakkersuisoqarfik allagaatinik paasissutissiisoqarnissaa pillugu aalajangiisimanersoq imaluunniit allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu malittarisassat tunngavigalugit piumasaqaatigineqartutut pilertortigisumik nalunaaruteqartarsimanersoq immikkoortumi 2.4-mi misissorpara.

2.2. Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit aamma suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugit suliami allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaaneq Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit pisortat ingerlatsiviata sulineranut tamarmut atuuppoq, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 1, imm. 1. Paasitinneqarsinnaatitaanerli pillugu inatsimmi § 2 inatsip atuuffiata arlalitsigut ataatsimut atuutsinneqannginnissaanut tunngavissiivoq.

Taamaalilluni suliat pinerluttulerineq pillugu inatsiseqartitsinermut tunngasut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqanngillat. Taamatuttaaq suliat sulisunut tunngasut pineqartunut aallaavittut ilaatinneqanngillat. Tamannali arlalitsigut atuutsinneqanngilaq. Taamaalillutik ilaatigut atorfeqartitaasup aqqa, atorfia, ilinniarsimanera, suliassai akissarsiaanut tunngasut kiisalu sulilluni angalanerit pillugit paasissutissat paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqarput, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 2, imm. 3. Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat kommunillu ataanni pisortat ingerlatsinerisa ilaannut tamanut atuuppoq, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 1, imm. 1.

Kinaluunniit, ilaatitsinngiffiit paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi §§-ni 2-mi aamma 7-imit 14-imut taaneqartut eqqaassanngikkaanni, suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqarsinnaavoq, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 4, imm. 1-imi oqaaseqatigiit siulliit.

Allagaatinik paasissutissiinermi allagaatit/uppernarsaatit ingerlatsivimmit tiguneqartut ingerlatsinermi oqartussaasulluunniit sulineranut atatillugu suliamik aqutsinikkut suliarinninnermut ilaatillugu pilersinneqartut pineqartunut ilaatinneqarput. Ingerlatsinermi oqartussaasoq paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi malittarisassani takuneqarsinnaasunit annertunerusumik paasissutissiisinnaavoq. Annertunerusumilli paasissutissiisarnermik tunngavik taanna nipangiussisussaatitaaneq il.il. pillugit malittarisassanit killissalersorneqarpoq, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 4, imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaat.

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu paasitinneqarsinnaatitaasoq tassaavoq suliami aalajangiiffigineqartumi illua’tungiusoq, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 9, imm. 1-imi oqaaseqatigiit siulliit. Allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu aalajangersakkani allagaatit/uppernarsaatit suliami aalajangiiffiusumiittut pineqartunut aallaavittut ilaatinneqarput.

Allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi imaluunniit suliassat sulineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat tunngavigalugit suliarineqassanersoq apeqqummi aalajangiisuusoq taamaalilluni tassaavoq allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq suliami aalajangiiffigineqartumi allagaatit/uppernarsaatit inissinneqarsimaffianni suliami illua’tungiunersoq.

Oqartussaasup allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik - paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit aamma suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugit - aalajangiinera tassaavoq suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiinertut aalajangiineq, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 2, imm. 1 paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 15, imm. 2-mut kiisalu suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 16. imm. 1-imut ataneqartillugu. Taamaalillutik suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat oqartussaasup sulianik allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinut tunngasunik suliarinninnerani atuupput, matumani tunngavilersuisarneq naammagittaalliornissamillu periarfissamik ilitsersuisarneq pillugit malittarisassat ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Suliat toqqakkat tamarmik inatsisit suliamut attuumassuteqartut tunngavigalugit suliarineqarsimapput. Taamaattumik tamanna pillugu sukumiinerusumik oqaaseqaatinik saqqummiussinissannut pissutissaqanngilanga. Suliat toqqakkat akornanni suliami ataasiinnarmi allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat suliassat suliarineqartarnerat pillugit inatsimmi allagaatinik paasitinneqarumallutik qinnuteqaatinik suliarinnittarneq pillugu malittarisssat tunngavigalugit suliarineqarsimavoq. Tamanna isiginiarlugu aamma allagaatinik paasitinneqarumallutini qinnuteqaatinik suliarinninnerup ingerlasarnera pillugu malittarisassat paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi aamma suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi assigiimmata paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi malittarisassat kisiisa tulliuttuni innersuussutigisarniarlugit aalajangerpunga.

2.3. Malittarisassat

Oqartussaasup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat tiguguniuk taanna akuersaarneqarsinnaanersoq pilertornerpaamik aalajangiissaaq, tak. paasitineqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 1:

”§ 16. Qinnuteqaat akuersaarneqarsinnaanersoq oqartussasup pineqartup piaarnerpaamik aalajangiiffigissavaa, aammalu aalajangissallugu allakkiat qinnuteqartumut saqqummiunneqarnerat allaffimmi taakkuninnga ammaassinikkut imaluunniit allakkiat taakku allaqqinnerinik assilinerinilluunniit tunniussinikkut pissanersoq.
Imm. 2. Paasitinneqarnissamik qinnuteqaat oqartussaasumit pineqartumit tiguneqarnermi kingorna kingusinnerpaamik ullut qulit qaangiutsinnagut akuersaarneqarsimananiluunniit itigartitsissutigineqarsimanngippat oqartussap qinnuteqartoq taamaattoqarneranut pissutaasumik kiisalu aalajangiinerup qaqugu pinissaa naatsorsuutigineqarsinnaanersoq pillugu nalunaarfigissavaa.
Imm. 3. Suliat § 2, mm. 2-mi oqaaseqatigiit aappaanni taaneqartut takujumaneqarpata oqartussaasut piaarnerpaamik atorfeqartumut tamanna pillugu ilisimatitsissapput kina taama qinnuteqarsimanersoq ilanngullugu taallugu. Paasissutissat takuneqarsinnaanerannik aalajangiisoqarpat oqartussaasut paasissutissat suut tunniunneqarsimanerinik atorfeqartumut nalunaaruteqassapput.
Imm.4. Allaqqitanut assiliinernullu akiliisarneq pillugu Naalakkersuisut malittariasassanik aalajangersaasinnaapput.”

Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit pillugu oqaaseqaatinit nalinginnaasunit erserpoq inatsisissatut siunnersuut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit 1970-imeersoq (pisortatigoortumik aalajangiisoqartillugu paasitinneqarsinnaatitaanermik inatsit nr. 280, 10. juni 1970-imeersoq) eqqarsaatigalugu allannguutinik annertuunik imaqartoq. Oqartussaasup qinnuteqaat akuersaarneqarsinnaanersoq ”piaarnerpaamik” aalajangiinissaa eqqarsaatigalugu oqaaseqaatinit erserpoq suliat allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinut tunngasut oqartussaasup immikkut pilertussuseqartumik suliarisassagai erseqqissarniarneqartoq. Tamatumuuna erseqqissarneqarpoq suliat allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinut tunngasut pilertortumik suliarineqartassasut, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 1 pillugu oqaaseqaatit.

Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmit erserpoq, allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat qinnuteqaatip tiguneqarnerata kingornatigut ullut qulit qaangiutinnginneranni akuersaarneqanngippat allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq oqartussaasup tamatumunnga pissutaasumik kiisalu qaqugu aalajangiisoqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaanersoq ilisimatissagaa, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 2. Aalajangersakkamut tunngaviusoq tassaavoq oqartussaasup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik suliarinninnerata naammaginartumik pissutissaqarani sivitsuloorunneqannginnissaata qulakkeerneqarnissaa.

Taamaalilluni paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsisip siunertaa tassaavoq oqartussaasoq allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik sapinngisamik pilertornerpaamik aalajangiisassasoq. Taamaalilluni ullunik qulinik piffissaliussap oqartussaasup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip tiguneranit taassuma aalajangiiviginissaanut ullut qulit tikillugit utaqqisinnaanissaa siunertarinngilaa. ”Pilertornerpaamik” oqarneq ullunik qulinik piffissaliinermut ataneqartillugu imatut paasineqassaaq oqartussaasoq aallaavittut sapinngisamik pilertornerpaamik aalajangiissasoq.

Taamaalilluni oqartussaasup tulleriiaarinermini suliat allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit salliutissavai, ulapaarnerlu kinguartitsinermut ataatsimoortumik tunngavilersuutigisinnaanagu, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu isumaliutissiisummi nr. 1510/2009-imi quppernerit 798 tullialu. Allagaatinik/uppernarsaatinik arlalinnik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoqarsimatillugu allagaatit/uppernarsaatit qularnaateqanngitsumik paasissutissiissutigineqarsinnaasut paasissutissiissutigineqarnissaat oqartussaasut aallaavittut ingerlaannartumik akuersissutigisariaqarpaat, tak. Folketingip Ombudsmandiata 1994-imi ukiumoortumik nalunaarutaani quppernerit 356 tulliilu. Oqartussaasoq allagaatit/uppernarsaatit sinneri eqqarsaatigalugit kingusinnerusukkut aalajangiisariaqarpoq. Oqartussaasoq allagaatit/uppernarsaatit sinneri eqqarsaatigalugit ullunik qulinik piffissaliussap iluani aalajangiisinnaanngikkuni allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq tamatumunnga pissutaasumik qaqugulu akissuteqartoqarnissaata naatsorsuutigineqarsinnaaneranik ullunik qulinik piffissaliussap iluani suli nalunaarfigisariaqarpaa.

Allagaatinik paasissutissiisoqarnissaa nalunaarulluunniit allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip tiguneqarneranit ullut qulit qaangiutsinnagit nassiutissavaa. Ullunik qulinik piffissaliussaq oqartussaasup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammik tigusineranit ullut qulit siumut naatsorsorneqartarpoq.

Taamaalilluni oqartussaasup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat qaammatip ulluisa tallimaanni tiguguniuk kingusinnerpaamik qaammatip ulluisa 15-iat qaangiutsinnagu aalajangiisimassaaq nalunaarummilluunniit nassiussisimassalluni, tak. John Vogterip atuakkiaani ”Offentilighedsloven med kommentarer”-mi 1998-imi naqiterneqartumi qupperneq 291. Ullunik qulinik piffissaliussap naatsorsorneqarnerani arfininngornerit, sapaatit sapaassuillu ilanngullugit naatsorsuutigineqartassapput.

Oqartussaasup ullunik qulinik piffissaliussaq eqqortissinnaanngippagu tamatumunnga sulianut attuumassuteqartumik tunngavilersuisoqassaaq, tak. isumaliutissiissummi taaneqartumi quppernerit 798 tullialu, Folketingip Ombudsmandiata oqaaseqaataanik taaneqartunik imaqartoq. Oqartussaasumi allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammik suliarinnittussami feriartoqarnera eqqarsaatigalugu Folketingip Ombudsmandiata oqaatigaa feriartoqarnera allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip aalajangiivigineqarnissaanik kinguartitsinermut tunngavilersuutaasinnaanngitsoq, tak. Folketingip Ombudsmandiata 1994-imi ukiumoortumik nalunaarutaani quppernerit 424 tulliilu. Oqartussaasup suliami tassani ullunik qulinik piffissaliussamik eqqortitsinnginnerminut ukiakkut feriartoqarnera tunngavilersuutigisimavaa.

Folketingip Ombudsmandiata ilaatigut oqaatigaa suliamik suliarinnittoq allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammik suliarinnittussaagaluaq feriarpat allagaatinik paasitineqarumalluni qinnuteqaatinik suliarinninneq allamut tunniulllugu isumagisassanngortinneqartariaqartoq.

Oqaasiinnartigut nalunaaruteqartoqarpat allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq nalunaarfigineqarsimasoq suliami allanneqassaaq. Tamanna suliami iliuuserineqartunik pingaaruteqartunik allattuisussaatitaanermik inatsiseqartitsinermi tunngaveqarnerup inatsisikkut aalajangersagaanngitsup nassataraa, tak. isumaliutissiissummi taaneqartumi quppernerit 412 tulliilu, Folketingip Ombudsmandiata oqaaseqaataanik taaneqartunik imaqartoq.

Naggasiutitut oqaatigaara inuit ataasiakkaat pisortani atorfeqartitaanerat pillugu allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoqarpat oqartussaasup nalunaaruteqartussaatitaanera aammattaaq atuuttoq. Taamaalilluni oqartussaasup atorfeqartitaasoq pineqartup sulisutut atorfeqartitaanera pillugu allagaatinik paasitineqarumalluni qinnuteqartoqarsimaneranik kiisalu kia allagaatinik paasitineqarumalluni qinnuteqarsimaneranik nalunaarfigissavaa, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 3. Oqartussaasoq allagaatinik paasissutissiisoqassasoq aalajangiiguni atorfeqartitaasoq tamatuminnga taamatuttaaq nalunaarfigissavaa.

Oqartussaasoq allagaatinik paasissutissiisoqassasoq aalajangiinissaminut pisinnaatitaanngitsutut imminut isigiguni saaffiginnissut oqartussaasumut eqqortumut sapinngisamik nassiutissavaa, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 2. 2.4. Suliani toqqakkani allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik akisisarsimaneq Sulianik toqqakkanik misissuininni paasivara ullunik qulinik piffissaliussaq suliani arfineq pingasuni (nr. 1-imi, 5-imi, 7-imi, 11-mi 12-imi, 15-imi, 16-imi 18-imilu) eqqortinneqarsimasoq. Taamaalilluni suliani arfineq pingasuni taakkunani ullunik qulinik piffissaliussap iluani aalajangiisoqarsimavoq. Suliani nr. 1-imi, 15-imi 18-imilu oqartussaasup pisinnaatitaanera immikkoortumi 3-mi sukumiinerusumik atuaruk.

Suliat toqqakkat ilaanni ataatsimi (suliami nr. 10-mi) Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq nalunaarfigisimavaa Naalakkersuisoqarfiup ullut piffissaliussat qulit iluanni akissuteqarnissani angumerisinnaanngikkaa.

Suliami tassani Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat 10. juni 2013-imi tigusimavaa. Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq allakkatigut 20. juni 2013-imeersutigut (e-mailikkut nassiunneqartutigut) nalunaarfigisimavaa. Nalunaarummit ilaatigut erserpoq ”suliamik suliarinninnissamut piffissaliussaq ajoraluartumik eqqortinneqarsinnaanngilaq, Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiani allaffissornikkut aqutsinermi pissutsit pissutigalugit”, aamma akissuteqartoqarnissaa kingusinnerpaamik 12. juli 2013-imi naatsorsuutigineqarsinnaasoq.

Piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq sivisooq Naalakkersuisoqarfiup inaarutaasumik aalajangiinermini 8. juli 2013-imeersumi ajuusaarutigisimavaa. Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq – Naalakkersuisoqarfinni Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit allaasuni – atorfeqartitaasut siunnersuisoqarfimmik allaffigeqatiginnittarsimanerat pillugu paasissutissanik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat eqqarsaatigalugu Naalakkersuisoqarfinnut ataasiakkaanut taakkununnga saaffiginneqqullugu tamatumunnga peqatigitillugu innersuussimavaa.

Taamaalilluni Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq nalunaarfigisimavaa Naalakkersuisoqarfik ullunik qulinik piffissaliussap iluani aalajangiisinnaanngitsoq. Qaqugu aalajangiisoqarnissaanut piffissatut naatsorsuutigineqartoq Naalakkersuisoqarfiup nalunaarutigisimavaa. Isumaqarpungali Naalakkersuisoqarfiup tunngavilersuutaa – ”allaffissornikkut aqutsinermi pissutsit” – erseqqarluppallaarlunillu suliamut attuumassuteqartunik tunngavilersuinissamik piumasaqaammik eqqortitsisuunngitsoq.

Aamma isumaqarpunga Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat tigugamiuk taassuma ilaa – Naalakkersuisoqarfinni Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit allaasuni – atorfeqartitaasut siunnersuisoqarfimmik allaffigeqatiginnittarsimanerat pillugu paasissutissanik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammut tunngasoq kinguarsaanani oqartussaasunut eqqortunut ingerlateqqillugu nassiussimasariaqaraluaraa, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 2, allagaatinillu paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip sinnera tamatuma kingornatigut suliaralugu.

Sulianik toqqakkanik misissuininni paasivara ullunik qulinik piffissaliussaq suliani arfineq marlunni (nr. 2-mi, 3-mi, 4-mi, 6-imi, 8-mi, 13-imi 17-imilu) eqqortinneqarsimanngitsoq. Suliani taakkunani Naalakkersuisoqarfik ullunik qulinik piffissaliussap naaneranit ullut marlunnit 28-t tungaannut qaangiuttut aalajangiisarsimavoq. Suliami ataatsimi (suliami nr. 2-mi aalajangiinerit aappaanni) Naalakkersuisoqarfik ullunik qulinik piffissaliussap naaneranit qaammatit arfineq pingasungajaat qaangiunnerani aalajangiisimavoq.

Suliat arfineq marluk taakkua arlaannaanniluunniit Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq ullunik qulinik piffissaliussamik eqqortitsisinnaannginnerminik nalunaarfigisimanngilaa, matumani ullunik qulinik piffissaliussap eqqortinneqannginneranut tunngavilersuisimannginneq ilanngullugu eqqarsaatigalugu. Suliani nr. 6-imi, 8-mi, 13-imi 17-imilu piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup sivisussusia Naalakkersuisoqarfiup ajuusaarutigisimavaa.

Oqaaseqaatit taakkua saniatigut suliat nr. 2, 3 aamma 13 pillugit tulliuttuni amerlanerusunik oqaaseqaateqarpunga.

Suliaq nr. 2 immikkortumi 1.7.2-mi oqaatigineqartutut aalajangiinernik marlunnik imaqarpoq. Suliami nr. 2-mi aalajangiineq siulleq allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinut arlalinnut Naalakkersuisoqarfinnut assigiinngitsunut nassiunneqarsimasunut tunngasuuvoq. Qinnuteqaatit imminni suliamiinngillat, Naalakkersuisulli Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata allagaanit 10. april 2013-imeersunit aamma 23. maj 2013-imeersunit erserpoq qinnuteqaatit tulleriinnitik malillugit 19. aprilimi (ukiua taaneqarsimanngilaq), 29. juli 2012-imi, 29. juli 2012-imi, 14. august 2012-imi, 29. september 2012-imi aamma 4. april 2013-imi ullulerneqarsimapput. Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartumut 10. april 2013-imi allappoq oqaatigalugulu allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip itigartinneqarnissaa naatsorsuutigineqartoq.

Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq qinnuigaa tamanna pillugu oqaaseqaatissaqaruni oqaaseqaateqaqqullugu. Naalakkersuisoqarfik allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartup oqaaseqaataanik tigusaqanngilaq. Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip itigartinneqarnera pillugu aalajangiinini 23. maj 2013-imi ullulerneqarsimasoq tamatuma kingornatigut nassiuppaa. Oqaatigaara Naalakkersuisoqarfiit qinnuteqaatinik tiguseqqaartut allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq suliat Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianut akisassanngortillugit ingerlateqqillugit nassiunneqarsimanerannik, tamatumunnga tunngavilersuummik kiisalu qaqugu aalajangiisoqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaanersoq nalunaarfigisimassagaat mattussinnaanngilara.

Suliamili tamanna pillugu allakkianik nassaassaqanngilaq.

Suliami nr. 2-mi aalajangiinerit aappaat Naalakkersuisoqarfimmi Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit allaasumi atorfeqartitaasoq pillugu suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammut tunngasuuvoq. Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaat taanna oqartussaasumut eqqortumut ingerlateqqillugu nassiussimasariaqaraluarpaa, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 2. Oqaatigaarattaaq Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammik suliarinninnermini atorfeqartitaasoq allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammi pineqartoq nalunaarfigisimanngikkaa, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 3. Suliami nr. 3-mi aalajangiinermi Naalakkersuisoqarfimmi sulisup allagaatinillu paasitinneqarumalluni qinnuteqartup oqarasuaatikkut oqaloqatigiinnerat innersuussutigineqarsimavoq. Taamaattumik allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq ullunik qulinik piffissaliussap eqqortinneqarsinnaannginneranik, tamatumunnga tunngavilersuummik kiisalu qaqugu aalajangiisoqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaanersoq nalunaarfigisimassagaat mattussinnaanngilara.

Suliamili tamanna pillugu allakkianik nassaassaqanngilaq. Naalakkersuisoqarfik tunngavilersugaasumik nalunaaruteqarsimappat suliap suliarineqarnera pillugu paasissutissaq pingaaruteqartoq pineqarsimassagaluarpoq, Naalakkersuisoqarfillu oqarasuaatikkut oqaloqatigiinneq pillugu allakkiorsimasariaqaraluarluni, tak. suliami iliuuserineqartut annertuut/pingaaruteqartut pillugit allakkiortussaatitaanermik inatsisikkut aalajangersagaanngitsumik tunngavik, tak. isumaliutissiissummi taaneqartumi quppernerit 412 tulliilu.

Suliami nr. 13-imi allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip ilaa inatsisiliorneq Naalakkersuisoqarfimmut Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianut allaasumut atasoq pillugu apeqqummut tunngasuuvoq.

Saaffiginnissutip ilaa taanna Naalakkersuisoqarfiup allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik aalajangiinerminut peqatigitillugu ingerlateqqillugu nassiuppaa. Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata saaffiginnissutip ilaa taanna Naalakkersuisoqarfiup allap inatsisiliorneranut tunngasoq oqartussaasumut eqqortumut ingerlateqqillugu kinguarsaanani nassiussimasariaqaraluarpaa, allagaatinillu paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip sinnera tamatuma kingornatigut suliaralugu, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 2.

3. Allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik aalajangiinissamut pisinnaatitaaneq

3.1. Aallaqqaasiut

Oqartussaasup sorliup allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik aalajangiinissamut pisinnaatitaaneranik apeqqut immikkoortumi matumani allaaseraara. Oqartussaasup pisinnaatitaanera pillugu ataatsimut malittarisassat immikkoortumi 3.2-mi sammivakka. Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia suliani toqqakkani allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik aalajangiinissamut pisinnaatitaasimanersoq immikkoortumi 3.3-mi sukumiinerusumik allaaseraara.

3.2. Oqartussaasup pisinnaatitaanera pillugu aalajangersaaneq

Oqartussaasup sorliup allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik aalajangiinissamut pisinnaatitaanera pillugu apeqqut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 15-ikkut aalajangersaavigineqarpoq.

Allagaatinik sulianik ingerlatsinermi oqartussaasup aalajangiiffigisimasaanik aalajangiiffigisassaanilluunniit ilaqartuni paasitinneqarnissamik qinnuteqartoqarlutillugu ingerlatsinermi oqartussaasup suliami pissusiviusut pillugit aalajangiinissamut pisinnaatitaasup allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik aalajangiisarnera aallaaviuvoq, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 15, imm. 1-imi oqaaseqaatigiit siulliit. Tamanna atuuppoq allagaatit oqartussaasumit allameersuunerat apeqqutaatinnagu, tak. John Vogterip atuakkiaani ”Offentlighedsloven med kommentarer”-mi 1998-imi naqitertinneqartumi qupperneq 263.

Sulianik piusoqarsinnaavoq suliami aalajangiisoqartinnagu oqartussaasut arlallit suliaq piareersarlugu suliarinninnermi peqataaffigisaannik. Suliani taamaattuni ingerlatsinermi oqartussaasoq suliami pissusiviusut pillugit aalajangiinissaminut pisinnaatitaasoq aamma tassaasarpoq allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik aalajangiinissamut pisinnaatitaasoq, tak. John Vogterip atuakkiaani siusinnerusukkut taaneqartumi qupperneq 264.

Allagaatinik/uppernarsaatinik suliami aalajangiiffiusumi ilaanngitsunik paasitinneqarnissamik qinnuteqaat eqqarsaatigalugu allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik aalajangiineq ingerlatsinermi oqartussaasumi allagaammik/uppernarsaammik tigummisaqartumi pissaaq, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 15, imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaat. Allagaatinik paasitinneqarumalluni oqartussaasunut arlalinnut qinnuteqarsinnaaneq tamatuma nassatarisinnaavaa.

Ingerlatsinermi oqartussaasoq allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammik tigusaqaruni allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik aalajangiinissaminut oqartussaasutut eqqortutut pisinnaatitaanerluni siullertut nalilissavaa. Oqartussaasup allagaatit/uppernarsaatit paasisaqarfigiumaneqartut suliami aalajangiiffiusimasumi oqartussaasup aalajangiinissamut pisinnaatitaaffigisaani ilaanersut imaluunniit – suliaq aalajangiiffigisassaq pineqarpat – allagaatit/uppernarsaatit oqartussaasup tigumminerai nalilissavaa.

Ingerlatsinermi oqartussaasoq allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammik tigusaqaruni suliallu suliarinissaanut pisinnaatitaanngikkuni saaffiginnissut oqartussaasumut eqqortumut immikkoortumi 2.3-mi oqaatigineqartutut sapinngisamik ingerlateqqillugu nassiutissavaa, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 2. Pineqartup allagaatinik paasitineqarumalluni qinnuteqarsimasup ingerlatitseqqilluni nassiussinermik tamatumunnga atatillugu ilisimatinneqarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerussaaq, matumani saaffiginnissut oqartussaasumut sorlermut ingerlateqqillugu nassiunneqarsimanersoq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

3.3. Suliani toqqakkani oqartussaasutut pisinnaatitaaneq

Sulianik toqqakkanik misissuininni malugaara Naalakkersuisoqarfik suliani

13-ini (nr. 2-mi, 3-mi, 4-mi, 5-imi, 6-imi, 7-imi, 8-mi, 10-mi, 11-mi, 12-imi, 13-imi, 16-imi 17-imilu) allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik suliarinninnissaminut pisinnaatitaasimasoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata suliat toqqakkat akornanni suliami ataatsimi (nr. 13-imi) allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit oqartussaasumut eqqortumut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 2 naapertorlugu ingerlateqqillugit nassiussimavai.

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata suliap Naalakkersuisoqarfimmut allamut akisassanngortillugu ingerlateqqillugu nassiunneqarsimanera allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartumut ingerlatsinermi ileqqorissaarneq naapertorlugu ilisimatitsissutigisimavaa.

Suliami nr. 14-imi allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit marluk Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianut nassiunneqarsimasut ilaapput. Allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit marluk taakku pissutsinut Naalakkersuisoqarfiup allap ataaniittunut tunngasuupput. Naalakkersuisoqarfiup qinnuteqaatit taakku marluk oqartussaasumut eqqortumut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 2 naapertorlugu ingerlateqqillugit nassiussimavai. Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata suliat taakku marluk Naalakkersuisoqarfimmut allamut akisassanngortillugit ingerlateqqillugit nassiuneqarsimanerat allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartumut ingerlatsinermi ileqqorissaarneq naapertorlugu ilisimatitsissutigisimavaa. Sulialli aappaannaani saaffiginnissut oqartussaasumut sorlermut ingerlateqqillugu nassiunneqartoq Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata paasissutissiissutigisimavaa.

Suliani toqqakkani sisamani (suliami nr. 1-imi, 2-mi, 15-imi 18-imilu) Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik suliarinninermini taamaaliornissaminut pisinnaatitaasimanngilaq.

Taamaalilluni Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia suliani pisinnaatitaaneq Naalakkersuisoqarfimmi allamiikkaluartoq allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik aalajangiisimavoq. Suliaq nr. 1 suliami atorfinitsitsinermut tunngasumi allagaatinik paasitinneqarumanermut tunngasuuvoq, tassalu oqartussaasumi Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit allaasumi pisortamik pisortanut allanut naligititaasumik atorfinitsitsinermut tunngasoq. Allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoq atorfimmut qinnuteqartut ilagisimavaat, pisortatut atorfimmi atorfinitsinneqarnissamut itigartinneqarsimasoq. Taamaalilluni allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatip suliarinissaanut pisinnaatitaaneq oqartussaasumi pisortamik atorfinitsitsisoqassasoq aalajangiinissamut pisinnaatitaasumi pineqartumiippoq.

Suliami nr. 2-mi siusinnerusukkut oqaatigineqartutut aalajangiinerit marluk ilaapput. Aalajangiineq siulleq Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiani pisimavoq, allagaatinik takunnissinnaatitaaneq [paasitinneqarsinnaatitaaneq] pillugu qinnuteqaatinik suliarinnittarneq aalajangiiviginnittarnerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat innersuussutigalugu.

Aalajangiinerit aappaanni (suliami nr. 2-mi) suliami sulisumut Naalakkersuisoqarfimmi Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit allaasumi sulisumut tunngasumi allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaammut tunngasuuvoq. Taamaattumik Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia qinnuteqaammik taassuminnga suliarinninissaminut pisinnaatitaanngilaq.

Suliat nr. 15 aamma 18 tamarmik Naalakkersuisoqarfimmi Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianit allaasumi Naalakkersuisoqarfiup pisortaanik atorfinitsitsinermi allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinut tunngasuupput. Taamaalilluni allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatinik suliarinninnissamut pisinnaatitaaneq Naalakkersuisoqarfimmi Naalakkersuisoqarfiup pisortaanik atorfinitsitsisoqarnissaanik aalajangiinissamut pisinnaatitaasumi pineqartumiippoq.

Nalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata suliani nr. 1-imi, 15-imi 18-imilu allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqaatit sisamat oqartussaasumut eqqortumut suliarisassanngortillugit ingerlateqqillugit nassiussimasariaqaraluarpai, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 2.”